Vierasblogi

Kolumni: Heitä euro, maksan kaks!

Eetu Lehtola

Kuulun siihen ikäryhmään, joka pääsi todistamaan pikavippien rantaututumista Suomeen 2000-luvun alkupuolella. Aamun pikkutunneilla seurasin, kuinka minulle tuntemattomat ihmiset tarjosivat kaikille kierroksia. Nämä kierrokset maksettiin pikavipeillä, joita vielä tuolloin myönnettiin ympäri vuorokauden. Taisi aamulla kaduttaa tuo kello 2.30 tehty pikavippi, joka silloin tuntui todella hyvältä idealta. Tästä viisastuneena pikavippienlainsäädäntöä muutettiin ja nykyään pikavippejä ei saa myöntää yön pikkutunneilla.

Vuoden loppuun mennessä maksuhäiriöisten ihmisten määrä Suomessa oli jo lähes 400 000 henkilöä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa luottojen, lainojen ja esimerkiksi puhelinliittymän hankkimista. En kuinkaan väitä, että pikavipit ovat aiheuttaneet näiden kaikkien ongelmat, mutta uskon että ne ovat osasyyllisinä suureen osaan.

Pikavippejä puolustetaan usein sillä, että ne helpottavat arjen yllättäviä käänteitä. Pesukoneen rikkoutuminen, auton korjaus tms. pakottava tarve voidaan hoitaa pikavipin avulla, mikäli oma talous ei ole siihen kykenevä. Kovia liikevoittoja tekevät pikalainayritykset myös markkinoivat aggressiivisesti tuotteitaan. Nokkelat yhtiöt ovat jopa kehittäneet pikavippien järjestelyvippejä, joissa summat voivat liikkua viisinumeroisissa luvuissa. Ostamisen ja kuluttamisen helppous kääntyy ennen pitkää kansantaloudenkin tappioksi.

Kuitenkin totuus on toinen. Pikavippien maksuaika on yleensä verrattain lyhyt ja korkokulut ovat todella korkeat. Lyhyt maksuaika ja korkokulut aiheuttavat sen, että pikavippejä maksetaan pois uusilla lainoilla. Näin ollen velkakierre on valmis.

Perunkirjoituksia tekevät lakimiehet ovat myös havainneet, että yhä useammin kuolinpesät ovat varattomia ja velkaisia juuri lukuisten pikavippien seurauksena.

Syksyn aikana oikeusministeri on selvittänyt positiivisen luottorekisterin perustamista. Positiivinen luottotietorekisteri sisältäisi kuluttajan velat ja tulot. Luotonantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan myöntämänsä luotot rekisteriin ja tarkistamaan luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä. Lainsäädännössä tulisi myös määrittää seuraamukset tilanteisiin, joissa luotonantaja laiminlyö tarkistamisvelvollisuutensa. Tätä pidän hyvänä ja toivon, että lakimuutos saadaan pikaisesti voimaan.

Taloudellinen eriarvoisuus on Suomessa kasvanut ja sen vaikutukset hyvinvointiin ovat moninaiset. Tämän korjaamiseksi on tehtävä töitä.

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet