VierasblogiTässä blogissa kirjoittavat toimituksen vieraat.

Kolumni: Tasa-arvo ei synny itsestään

Synnyin Suomeen, jonka presidentti oli Urho Kekkonen. Kun kirjoitin ylioppilaaksi Nurmon lukiosta, presidenttinä oli Tarja Halonen. Tasa-arvo tuntui itsestäänselvyydeltä. Varmasti maamme olikin edennyt valtavin harppauksin.

Elelin aika pitkäänkin kuvitellen tasa-arvon vallitsevan. Jos pysyy tietyissä raameissa ja piireissä, ei epätasa-arvoa huomaakaan. Vaan jos uskaltautuu niiden raamien ulkopuolelle ja alkaa vertailla kokemuksia muiden kanssa, huomaa edelleen lasikattoja yhteiskunnassa. Niitäkin, jotka on kerran murrettu, yritetään asetella takaisin. Uuskonservatismi nostaa päätään niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Siihen liittyy naisten oikeuksien kaventaminen ja tasa-arvon kyseenalaistaminen.

Kirjoitin esseen keväällä ilmestyneeseen kokoelmaan nimeltä Taantuvan tasa-arvon kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on edelleen iso osa suomalaista yhteiskuntaa. Sama uuskonservatiivisuuden aalto vaikuttaa myös kirkossa. Yhteinen pappisvirka täytti 30 vuotta, nyt sitä kyseenalaistetaan taas voimakkaammin kuin pitkään aikaan. Myös asenteet monia vähemmistöjä kohtaan kovenevat kirkon sisällä.

Tasa-arvo ja kristillisyys asetetaan uuskonservatiivisten tahojen toimesta usein vastakkain. Naisten tasa-arvoisten oikeuksien pelotellaan johtavan kirkolliseen tai yhteiskunnalliseen kaaokseen tai jopa ikuiseen kadotukseen. Sama voi koskea myös maahanmuuttajia tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Tästä voi laajemminkin syntyä kuva, että kristityt ovat tasa-arvoa vastaan. Itse olen myös kristillisyyden suhteen ottanut itsestäänselvyytenä, että siihen kuuluu kaikkien ihmisten tasa-arvo, koska Jumala on luonut ihan kaikki erilaiset ihmiset. Kristinusko ei ole nationalistinen, vaan globaali liike.

Kirkko ja yhteiskunta koostuu jäsenistään. Monet sanovat kyllä kannattavansa tasa-arvoa. Minusta kannattaa katsoa tekoja: keitä tuetaan, keitä päästetään ääneen, keitä asetetaan ehdolle, keitä valitaan johtajiksi. Kertooko maakunnan naisten epäpätevyydestä vai yhteiskunnan epätasa-arvosta, että Etelä-Pohjanmaalla kunnanvaltuutetuista 30,5 prosenttia on naisia, kirkkoherroista 5,9 prosenttia, ja vaalipiirin kansanedustajista 18,8 prosenttia?

Henna Salo (vihr.)

Kirjoittaja on Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja ja Lakeuden Vihreiden Naisten hallituksen jäsen

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet