Riina Haapala

Käteistä?

Olin viikonloppuna tapahtumassa, jossa saattoi maksaa ainoastaan kortilla. Metsässä järjestetyssä tapahtumassa muoviraha on toki ihan käteväkin vaihtoehto, setelit olisivat kostean yön jäljiltä teltassa vähintään nihkeitä elleivät märkiä. Jos vielä muutama vuosi sitten euron tai parin ostoksen maksaminen kortilla tuntui hassulta, nykyään on ihan luontevaa maksaa 50 sentin tikkari kortilla.

Käteisen käyttämisestä ja saamisesta on tehty vuosi vuodelta hankalampaa. Pankkiautomaattien määrää on vähennetty ja kauppoihin on lisätty automaattikassoja, joilla ei voi maksaa kuin kortilla. Lähimaksu on tehnyt kortilla maksamisesta vielä entistäkin nopeampaa ja kukapa meistä ei olisi turhautunut kassajonossa, kun edessä joku alkaa laskea kolikkovuoresta oikeaa summaa. Tällä viikolla avattiin Suomen ensimmäinen kauppa, jossa ei voi maksaa lainkaan käteisellä. Korkeakoulukampuksella toimiva kauppa on varmasti paikka, jossa tämänkaltainen kauppa voi menestyä, jos jossakin.

Keskustelimme hiljattain kaverini kanssa maksamisesta ja sen eri muodoista. Kaveri ei käytä käteistä juuri koskaan, mutta omistaa parikin luottokorttia. Siitä on ollut myös hyötyä, kun lomamatkalla toinen kortti ei toiminutkaan. Itselläni puolestaan on lähes aina käteistä mukana. Sen opin vaihto-opiskeluaikana Saksassa, jossa käteinen oli kuningas. Lompakossa oli aina kaksi pankkikorttia (suomalainen ja saksalainen) sekä käteistä rahaa. Paikallisessa supermarketissa ei toiminut suomalainen kortti, mutta toiselle puolelle maata matkustaessa käteisen nostaminen saksalaisella kortilla olisi tullut kalliimmaksi kuin suomalaisella. Vaihdossa myös huomasi, kuinka eri tavalla eri maissa pankkipalvelut toimivat. Opintotuen tullessa suomalaiselle tilille, siirsin rahaa puhelimen mobiilipankissa saksalaiselle tilille. Kroatialainen kaverini puolestaan nosti rahat kroatialaiselta tililtään käteisenä ja vei sen jälkeen saksalaiseen pankkiin tilille laitettavaksi. Moni toisesta maasta tullut kaverini oli hämmentynyt, kun kerroin siirteleväni rahaa tililtä toiselle netissä. Kyllä hekin tiesivät, että se on mahdollista, mutta vähän epäilyttävää kuitenkin. Minä puolestaan ihmettelin, miksi joku halusi maksaa 5–10 euron nostomaksuja.

Riina Haapala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet