VierasblogiTässä blogissa kirjoittavat toimituksen vieraat.

Kolumni: Kissa pöydälle

Maakuntamme väestökehitystä on viime aikoina pohdittu monilla eri foorumeilla. Syntyvyyden nopea lasku herättää huolta.

Lähes kaikkialla Suomessa väestömäärän muutosnopeus on vauhdittunut. Ei tämän silti sen suurempi yllätys pitäisi olla kuin jokasyksyiset liukkaudet talvirenkaiden vaihtajille, sillä kylmien kelien tulo on ollut nähtävissä jo pitkään.

1900-luvun lopulla uusia eteläpohjalaisia syntyi vuosittain noin 2500. Kuluvan vuosisadan alusta lähtien määrä pystytteli vähän yli 2000:ssa aina vuoteen 2015 asti.

Viime vuonna saimme maakuntaamme 1600 vauvaa. Alueemme 17 kunnasta peräti neljässä syntyi vähemmän kuin 20 lasta.

Haikaran käynnit harventuivat siis kolmessa vuodessa viidenneksellä. Jos sama romahdus jatkuu, viimeinen eteläpohjalainen syntyy vuoden 2035 paikkeilla.

Näin ei tietenkään käy − mutta tilanteen pitäisi herätellä meitä jokaista.

Lapsia ei noin vain hankita. Päätöksiä tekevät perheet ja yksittäiset ihmiset, eikä kaikkien kohdalla haave lapsesta koskaan toteudu.

Valtio ja kunnat voivat osaltaan pyrkiä tekemään yhteiskunnan sellaiseksi, että lasten tulevaisuus näyttää turvatulta. Suomessa tilanne onkin verraten hyvä monilta osin, vaikka parantamista toki riittää aina.

Meillä on tarjolla terveydenhoitoa, koulutusta, harrastuksia ja monenlaista tukea lapsille ja vanhemmuudelle. Etelä-Pohjanmaa tarjoaa vähintäänkin kohtuulliset hyvän elämän mahdollisuudet.

Väkiluvun kasvun ei tarvitse olla itsetarkoitus. Mutta kun syntyvyys on merkittävästi kuolleisuutta pienempää, asiasta on ainakin rohjettava puhua.

Maakuntamme kärsii tällä hetkellä myös työvoimapulasta monella alalla. Ikäluokkatilastot varmistavat, että lähivuosina eläkkeelle siirtyy yhä useampi eteläpohjalainen.

Haluammeko pitää Etelä-Pohjanmaan väestön nykytasollaan? Tahdommeko varmistaa yrityksillemme työntekijöitä tulevaisuudessa?

Jos haluamme turvata kotiseutumme kehityksen tulevina vuosikymmeninä, ainut nähtävissä oleva keino on kasvattaa voimakkaasti maahanmuuttoa. Uusia eteläpohjalaisia ei saada päivittelemällä tai rakentamalla aitoja rajoillemme, vaan määrätietoisilla toimilla.

Yrityksiimme ja sote-palveluihin ei haeta väkeä kuin kaupan hyllyltä äkkitarpeeseen. Kyse on vuosien ja vuosikymmenten työstä, joka on nostettava aivan uudelle tasolle nykyisistä pikku ponnisteluistamme.

Vierasblogi

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet