Puheenaihe

Elämänkatsomustiedon suosio kasvaa alaluokilla – Oppilaiden määrissä suuria alueellisia ja koulukohtaisia eroja

.

ESM

Yhä useampi alakoululainen opiskelee elämänkatsomustietoa.

Kun vielä vuonna 2010 peruskoulun 1. – 6.-luokkalaisista noin kolme prosenttia opiskeli elämänkatsomustietoa eli et:tä. Vastaava luku vuonna 2016 oli 6,5 prosenttia.

Et:n suosiossa on suuria alueellisia ja koulukohtaisia eroja.

Helsinkiläisissä peruskouluissa viidesosa alakoululaisista on et-opintojen piirissä.

Oulussa elämänkatsomustietoa opiskelee viisi prosenttia alakoululaisista.

Helsingin opetusviraston tuoreimmat luvut ovat syksyltä 2017, jolloin et-opetuksen piirissä oli 21,5 prosenttia alakoululaisista.

Helsingissä siten 25 oppilaan luokasta keskimäärin viisi oppilasta opiskelee elämänkatsomustietoa.

Elämänkatsomustiedon opiskelussa on suuria eroja myös kaupunkien sisällä.

Esimerkiksi Helsingin Arabian peruskoulun 1. – 6.-luokkalaisista et-tunneilla istui lähes 200 lasta, mikä on peräti 37 prosenttia koulun oppilaista.

Lauttasaaren alakoulussa et:n opetukseen osallistui 92 lasta eli noin 11 prosenttia oppilaista.

Lisääntyneet pääluvut et-tunneilla ovat pois evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tunneilta.

Esimerkiksi Arabian peruskoulun alaluokkalaisista nipin napin yli puolet (57 %) osallistui evankelisluterilaisen uskonnon tunneille.

 

Tiedot ovat peräisin Opetushallituksen tilastopalvelusta, jonne kerätään tietoja peruskoulujen oppilaiden ainevalinnoista joka toinen vuosi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (3)

Kommentit

Ihan luonnollista kehitystä

Ihan luonnollista kehitystä samalla kun ihmiset eroavat kirkosta. Hyvä niin.

Luterilaisen

Luterilaisen uskonnonopetuksen osuus vähenee Pääkaupunkiseudulla samaan tahtiin, kuin siirtolaisten osuus väestöstä kasvaa.

Kuvion luvut vuoden 2016

Kuvion luvut vuoden 2016 tiedoista. Vuonna 2017 lukemat kasvoivat. Ilmeisesti ne kasvavat edelleen nyt lukuvuonna 2018-19, sillä kirkkoon kuulumattomia lapsia tulee vuosi vuodelta enemmän. Helsingissähän kastettiin kirkon jäseniksi enää 40 % ikäluokasta. Tämä kasvu rohkaisee myös siirtämään uskonnonopetuksessa olevia lapsia ET-opetukseen. Nythän osa kirkkoon liittämättömän lapsen vanhemmista on laskenut lapsensa uskonnonopetukseen, kun rehtori on ennen 1. luokan alkua ilmoittanut, että "meillä ei ollut sitä ET-ryhmää". Yhdenvertaisuuslain nojalla rehtorin pitää edistää lapsen pääsyä oikeuksiinsa ja pienissäkin kouluissa katsoa kootusti, saadaanko esim. 1.-3. luokkien ET-ryhmä syntymään. Kun olin tannoin (historian ja yhteiskuntaopin lisäksi) ET-opettajana yläasteella, rehtori toi välillä lukuvuoden aikana oppilaita ET-ryhmääni. Siihen aikaan piti vielä tietää hakea "vapautusta" uskonnonopetuksesta. Nythän koulun pitäisi sijoittaa oppilas ET-opetukseen, jos vanhemmat eivät muuta ilmoita. Opettajana en kokenut hankalana, että oppilas tuli mukaan ET-ryhmään esimerkiksi syyslukukauden aikana. Kerran oppilas tuli maaliskuussa, ja kyllä hän siitä kevätkaudesta selvisi. Rohkaisenkin uskonnottoman kodin vanhempia siirtämään lapsensa elämänkatsomustiedon opetukseen nytkin kun syyslukukausi on alkanut. Tässä Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien kannaotto: "Hyvä katsomusopetus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti uskontojen esittelyä, vaan se lähtee opiskelijoiden omasta ilmiö- ja elämismaailmasta. Valtaosa nuorille tärkeistä etiikkaan ja arvoihin liittyvistä kysymyksistä ei liity uskontoon. Ylipäätään uskonnot ovat vain pieni osa katsomusten kirjoa, eikä eettistä kasvatusta ja arvokeskustelua ole syytä lähtökohtaisesti ankkuroida uskontoihin. "

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat