Puheenaihe

Vuonna 2012 tehty uudistus toi ammattikouluihin ison joukon nuoria, joilla "ei ole edellytyksiä alalle" – ministeri lupaa nyt toimia

Suomessa pohditaan nyt, kelpaako hoitajaksi kuka vaan, vai pitäisikö alan koulutukseen valita henkilöt soveltuvuuskokeiden kautta.

Else Kyhälä

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haluaa koulutuksen järjestäjille nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää soveltuvuuskokeita opiskelijavalinnoissa. Hän haluaa palauttaa menettelyn, jossa soveltuvuuskokeen perusteella opiskelija voitiin jättää valitsematta koulutukseen, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tai turvallisuusalalla.

– Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen henkilö, joka on selkeästi soveltumaton toimimaan alalla, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten terveydestä tai turvallisuudesta. Meidän on voitava luottaa siihen, että esimerkiksi valmistuvilla lähihoitajilla on edellytykset työskennellä alalla ja huolehtia potilasturvallisuudesta, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Monet oppilaitokset luopuivat soveltuvuuskokeista, kun edellisen hallituksen aikainen nuorisotakuu edellytti, että jokaiselle peruskoulun päättävälle ja ilman toisen asteen koulutusta olevalle tulee varmistaa opiskelupaikka. Nuorisotakuulla taattiin nuorille työpaikkoja, joita etenkin hoitoalalla oli hyvin tarjolla, mutta soveltuvuuskoe reputti hakijoista jopa kolmanneksen pois. Nykyisin oppilaitosten ei ole ole enää mahdollista jättää opiskelijaa soveltuvuuskokeen perusteella valitsematta, vaikka henkilö olisi ilmiselvästi soveltumaton alalle. Alan ongelmista kirjoitti Helsingin Sanomat viikonloppuna.

– On väärin myös opiskelijaa kohtaan kouluttaa hänet alalle, jolle hänellä ei ole edellytyksiä työllistyä, Grahn-Laasonen sanoo.

Soveltuvuuskokeita voidaan edelleen järjestää opiskelijoiden keskinäiseksi vertailemiseksi, mutta niiden perusteella ei voi evätä opiskelupaikkaa. Muutos on kaventanut koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia puuttua ongelmiin ennalta. Muutoksen vaikutuksesta ovat ilmaisseet huolensa erityisesti henkilöstöjärjestöt. Myös oppilaitoksista on tullut viestejä kokeiden tarpeellisuudesta.

Opetusministerin mukaan muutos tulee tehdä vastuullisesti siten, että oppilaitoksella on velvollisuus ohjata soveltuvuuskokeissa ”reputtanut” toiselle alalle tai tarpeen mukaan esimerkiksi valmentavaan koulutukseen tai päihde- tai mielenterveyspalvelujen piiriin.

Myös kansanedustaja Arja Juvonen (ps). katsoo, että pääsykokeet ja henkilökohtaiset haastattelut tulisi palauttaa hoitoalan opintoihin pyrkiville.

– Näihin kohdennetut resurssit ovat satsausta potilasturvallisuuteen ja hyvään ja laadukkaaseen terveydenhoitoon. Alalle soveltumattomuuteen ratkaisuja hakevassa ns. sora-lainsäädännössä on myös korjattavaa ja tiukennettava. Opinto-oikeus tulee voida keskeyttää nopeasti, mikäli havaitaan, että opiskelijalla ei ole edellytyksiä opiskelulle ja alalle. Opiskelijalta tulisi myös vaatia entistäkin nopeammin esimerkiksi huumeainetestiä, mikäli sille olisi epäilyjä,Juvonen kertoo.

Hoitoalalle soveltumattomuuteen ratkaisuja antava ns. sora-lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012. Lakeihin sisältyy mm. opiskeluoikeuden peruuttaminen, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä. Laeissa säädetyt edellytykset opiskeluoikeuden peruuttamiselle ovat kuitenkin tiukat.

– Hoitoalalla on ollut myös niitä aikoja, kun pääsykokeet kouluun kestivät parikin päivää ja opiskelijaksi pyrkivän piti näyttää kaikki kykynsä alalle. Mikä ihme on muuttanut näkökulman sellaiseksi, että pääsykokeita ei tälle tärkeälle ja vastuullisella alalle tarvita?,Juvonen kysyy.

Kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) mukaan on hyvä alku, että ministeri puuttuu yhteen koulutuksen alan ongelmiin,

Ammatillisen koulutuksen ongelmia nousee nyt julkisuuteen päivittäin.

– Se on hyvä alku, mutta tämä ei riitä. Tavoitteena on saada ammatillinen koulutus kuntoon ja kenttää rauhoitettua. Jatkuvat hätähuudot vanhemmilta ja opettajilta ovat hankalia myös niille aloille ja oppilaitoksille, joissa koetaan asioiden toimivan.

– Tarvitsemme pikaisella aikataululla jonkinlaisen hätäkokouksen, jotta ammatillisen koulutuksen tilanne arvioidaan koulutuksen järjestäjien ja päättäjien kesken. Meidän on puututtava tähän tilanteeseen heti, koska kouluvuosi on vasta alussa. Emme voi uhrata koulussa nyt olevia nuoria. Kattava ongelmakartoitus on tehtävä heti, Torsti vaatii.

Hoitoalan koulutusta järjestetään ammatilisen koulutuksen lisäksi myös työvoimapoliittisessa koulutuksena, sillä ala voi olla monelle se ainoa tie työllistymiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (4)

Kommentit

Se vaan on nyt niin, että

Se vaan on nyt niin, että pelkällä peruskoulupohjalla ei ole varmuutta kirjoitus- eikä laskutaidosta nykyisin. Olivat nuo pisatulokset mitä tahansa. Jos peruskoulukin on jäänyt kesken, tapaus on melko toivoton. Ei missään tilanteessa mihinkään hoivahommiin.

Ei ole pitkä aika siitä, kun

Ei ole pitkä aika siitä, kun kilvan kiljuttiin työttömiä, vajaakuntoisia ja muita "ihmisroskia" vanhusten hoitoon. Pätevyys kyllä "löytyi", se apua tarvitsevien arvostuksesta.

Testit takaisin ilman muuta!

Testit takaisin ilman muuta!

Turha parjata nuoria.

Turha parjata nuoria. Aikuiset "suuressa viisaudessaan" poistivat pääsykokeet. Myös aikuiskoulutuksesta. Työvoimatoimisto puskee joka ihmisen puolipakolla lähihoitajakoulutukseen, ja pääsykokeet tai ei, niin läpi menee porukkaa joka on alalle sopimatonta. Aikuiskoulutuskeskukset saavat isot rahat per oppilas, joka valmistuu. Koulun kesken jättäneistä ei heru euroakaan. Otappa Sanni Grahn-Laasonen nyt ihan ekaksi selvää siitä, mikä instanssi poisti pääsykokeet tarpeettomana, ja miksi. Ettei vaan löydy rva ministerin nimmari päätöksen alta?

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat