A-P. PietiläA-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Oppi kaataa ojaan

Kun lapsi ei opi, hän ei osaa. Kun lapsi ei osaa oppia, hänen on vaikea menestyä elinikäistä oppimista vaativassa yhteiskunnassa.

Oppimisen tulokset ovat laskeneet vuosi toisensa jälkeen. Samaan aikaan opettajien arvostus ja auktoriteetti ovat hävinneet tai ne on suorastaan hävitetty.

Oppilaiden vapaudeton nostettu tasolle, jossa oppimattoman oppilaan odotetaan itse tietävän, mitä pitäisi oppia. Oppimisesta on tullut yksityisasia ilman velvollisuutta oppia.

Oppimista mittaavien tutkimusten mukaan joka kymmenennellä suomalaisnuorella on heikko lukutaito, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat länsimaisten suurimpia. Suomi on menettänyt kärkipaikkansa länsimaisten oppimistasojen vertailussa.

Oppimisesta on tullut yksityisasia ilman velvollisuutta oppia."

Kansainvälisillä markkinoilla edellytetään hyvää peruskoulutusta ja käytöstapojen hallintaa. Jos niihin ei ole valmiuksia, työpaikka ei aukene.

Monissa maissa, kuten Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa ja Englannissa, vanhemmat tavoittelevat lapsilleen opetusta, jossa keskitytään oppimiseen eikä oleskeluun. Maailman parhaat oppilaitokset pannaan järjestykseen opettajien osaamisen, oppimisympäristön ja opinahjon maineikkaimpien oppilaiden perusteella.

On todennäköistä, että suomalaisten opetustulosten heikentyessä koulutetut vanhemmat sijoittavat lapsiaan yksityiskouluihin tai hankkivat muuta maksullista lisäopetusta. He eivät luota lapsensa itseohjautuvuuteen. He eivät halua, että lapsi kuuluu oppimisen kadottaneeseen sukupolveen.

Kotien vaikutus lasten eriarvoistumiseen lisääntyy ja periytyvä oppimattomuus kasvaa. Mitä alhaisempi koulutustaso lapsen vanhemmilla on, sitä todennäköisemmin lapsikaan ei opiskele. Erityisesti äidin matala koulutustaso periytyy lapsille.

Työttömyysriski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä alhaisempi koulutus henkilöllä on. Korkea koulutustaso taas suojaa työttömyydeltä.

Suomi kopioi nykyiset opetustavat Ruotsista, jossa menetelmät tuottivat heikkoja oppimistuloksia. Oppilaat jätettiin oppimaan yksinään. Miksi myös suomalaislapsista tehtiin huonojen metodien uhreja?

 

Opetus ei takaa tasa-arvoa, kun oppimisen epätasa-arvo lisääntyy.

A-P. Pietilä

Kommentit (5)

Kommentit

Suomessa suurin osa vapaista

Suomessa suurin osa vapaista työpaikoista on matalapalkkaisia paskaduuneja niin tämän mukaan ei tarvita koulutusta.Suomessa ei haluttu menestyä niin bulkkituotteet ja halpatyö on meidän tie olemme Pohjoismaiden Vietnam.

Koulutus alkoi mennä pieleen

Koulutus alkoi mennä pieleen kun alettiin korostaa kielikoulutusta tärkeimpänä. Sitä seurasi koodarikiima. Siinä jäivät lukemiset ja laskennot toisarvoisiksi. Kaikki perusasioiden opetus on puutteellista ja se näkyy.

Tämän hallituksen yksi

Tämän hallituksen yksi saavutus on ammattikoulujen kolmipäiväinen työviikko. Siitäkin on opettajien opetuksen osuus enää vähäinen. Vielähän hallitus ehtisi laatimaan lain, jossa velvoitettaisiin oppilaat oppimaan itsekseen, eräänlainen oppilaan itsekseen oppimisen aktiivimalli.

Hieno kirjoitus, johon

Hieno kirjoitus, johon pitkään opetustyössä olleen on helppo yhtyä. Ellei oppilas ajattele aktiivisesti opittavaa asiaa ja tee työtä sen parissa, oppimista ei tapahdu. Samalla käy niin, ettei opi opiskelemaan. Nyt opettajien tulee vaatia oppilailta oikeaa opiskelua, jossa ajatellaan aktiivisesti ja nähdään vaivaa. Siten oppilaat oppivat opiskeltavat asiat, ja oppivat opiskelemaan.

auttais oppimiseen jos osais

auttais oppimiseen jos osais kielen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet