Rotta tulee, kun ruokaa on tarjolla

Riina Haapala

Asuin vielä kotona, kun vanhemmat ripustivat takapihan puuhun talipalloja. Seuraavana aamuna pallosta oli jäljellä pelkkä pussi. Näin kävi pari kertaa. Ihmettelimme, mistä se johtuu. Eiväthän linnut niin tee. Eivät tehneetkään. Syy selvisi nopeasti, kun takapihalla vilahti rotta. Pienen puun juurella ollut lumikasa oli sen verran korkea, että rotta pääsi nappaamaan pallon verkosta. Siihen loppui lintujen ruokkiminen. Rotta ei ruoan loputtua enää palannut.

Rotta on eläin, joka herättää tunteita. Rotta eli Rattus norvegicus on vieraslaji, joka saapui Suomeen Luonnonvarakeskuksen vieraslajiportaalin mukaan 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Rotta lisääntyy nopeasti: naaras voi saada noin 15 pentuetta elinaikanaan. Luken mukaan teoreettinen jälkeläisten määrä on noin 200 vuodessa.

Rotan hampaat pystyvät jyrsimään puun ja muovin lisäksi pehmeää metallia ja jopa betonia. Siimahännät siis pääsevät periaatteessa mihin tahansa. Rotta poistuu pesästään vain ruoanhakuun. Ja ruoan perässä ne pihoille tulevatkin.

Viime viikolla sosiaalisessa mediassa keskusteltiin runsaasti rotista. Rottia on havaittu erityisesti Katajalaaksossa ja lähialueilla. Eräs keskustelija totesi hyvin, että jos hän olisi rotta, hänkin viihtyisi Joupissa. Alueella on nyt ei vain yksi, vaan kaksi pikaruokaravintolaa, joiden autokaistoilta saa ruokaa vielä pilkun jälkeenkin. Eivätkä ne roskat todellakaan päädy joka kerta roskikseen.

Tuholaistorjuntayritys Anticimexin palvelupäällikkö Jukka Tietäväisen mukaan maahan jätetyt hampurilaisen jämät ovat rotille kuin seisova pöytä. Jos linnut eivät ehdi ensin, rotta kyllä hoitaa homman. Jos tähän komboon yhdistetään vielä huolimaton talviruokinta, pöytä on rotille katettu.

Rotalle on turha sanoa, että mene metsään syömään marjoja. Ei se mene, kun helpommallakin pääsee.

Kommentoi