Mistä työntekijöitä?

Riina Haapala

Kun sitä osaavaa työvoimaa löytyisi. Tämä virsi on tuttu ja kuultu monen eteläpohjalaisenkin yrittäjän suusta. Työllisyysprosentti on Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen paras. Työttömiä työnhakijoita on vain reilu 6000. Sen lisäksi sadat eteläpohjalaiset olivat erilaisten aktivointitoimenpiteiden, kuten ”työllisyyttä edistävän koulutuksen”, palkkatuen tai koulutuksen piirissä.

Paljon on puhuttu osaajapulasta ja Seinäjoen elinvoimajohtaja Erkki Välimäki nosti pari viikkoa sitten haastattelussa esiin sen, ettei Seinäjoella ole yliopistoa. SeAMK taas haluaa aloittaa uudelleen tietotekniikan insinöörikoulutuksen.

Molemmilla on sama tarkoitus: houkutella lisää ihmisiä Seinäjoelle. Opiskelijoita, jotka eivät ehkä opiskeluaikanaan tuota yhteiskunnalle yhtä paljon kuin he opiskeluiden jälkeen potentiaalisina veronmaksajina voisivat tuottaa. Yhtä kaikki, se suurin ongelma onkin pitää ne opiskelijat paikkakunnalla valmistumisen jälkeen. Vastavalmistunut osaaja on yleensä siitä hankala tapaus, että se lähtee sinne, missä töitä on. Niin minäkin tein aikanaan.

Jos katsoo työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta Seinäjoen avoimia työpaikkoja, palvelu näyttää niitä noin 500. Iso osa on erilaisia myyjän paikkoja ja niistä aika iso osa osa-aikaisia. Sitten tarvitaan valtava määrä työntekijöitä ravintola-alalle, rakennustyöntekijöiksi ja metallialalle. Sähköasentajia, siivoojia, asentajia ja henkilökohtaisia avustajia.

Toki piilotyöpaikat ovat asia erikseen, mutta niiden määristä ja koulutusvaatimuksista tuskin kenelläkään on tarkkaa tietoa. Aika moni avoimista työpaikoista on sellaisia, ettei niihin vaadita korkeakoulutusta vaan ammatillinen koulutus.

Lisääntyvätkö korkeakoulutusta vaativat työpaikat sillä, että lisätään koulutusta? Vai pitäisikö lisätä ammatillista koulutusta? Tai pitäisikö rekrytoida osaajia? Sitähän Seinäjoella tehtiin. Viime syksynä mainostettiin, että rakastu muualla asuvaan ja tuo hänet Seinäjoelle. Että töitä kyllä löytyy. Aina puhutaan muuttohalukkuudesta ja kohtaanto-ongelmasta. Pitäisi olla valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle, kun töitä löytyy. Yksin asuvalle sinkulle se on varmasti helppoa. Parisuhteessa elävän täytyy miettiä, löytyykö toisellekin töitä. Harva haluaa jäädä kotiin istumaan, vaikka toisella olisi kuinka hyvä palkka.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu