Käteistä?

toimitus

Olin viikonloppuna tapahtumassa, jossa saattoi maksaa ainoastaan kortilla. Metsässä järjestetyssä tapahtumassa muoviraha on toki ihan käteväkin vaihtoehto, setelit olisivat kostean yön jäljiltä teltassa vähintään nihkeitä elleivät märkiä. Jos vielä muutama vuosi sitten euron tai parin ostoksen maksaminen kortilla tuntui hassulta, nykyään on ihan luontevaa maksaa 50 sentin tikkari kortilla.

Käteisen käyttämisestä ja saamisesta on tehty vuosi vuodelta hankalampaa. Pankkiautomaattien määrää on vähennetty ja kauppoihin on lisätty automaattikassoja, joilla ei voi maksaa kuin kortilla. Lähimaksu on tehnyt kortilla maksamisesta vielä entistäkin nopeampaa ja kukapa meistä ei olisi turhautunut kassajonossa, kun edessä joku alkaa laskea kolikkovuoresta oikeaa summaa. Tällä viikolla avattiin Suomen ensimmäinen kauppa, jossa ei voi maksaa lainkaan käteisellä. Korkeakoulukampuksella toimiva kauppa on varmasti paikka, jossa tämänkaltainen kauppa voi menestyä, jos jossakin.

Keskustelimme hiljattain kaverini kanssa maksamisesta ja sen eri muodoista. Kaveri ei käytä käteistä juuri koskaan, mutta omistaa parikin luottokorttia. Siitä on ollut myös hyötyä, kun lomamatkalla toinen kortti ei toiminutkaan. Itselläni puolestaan on lähes aina käteistä mukana. Sen opin vaihto-opiskeluaikana Saksassa, jossa käteinen oli kuningas. Lompakossa oli aina kaksi pankkikorttia (suomalainen ja saksalainen) sekä käteistä rahaa. Paikallisessa supermarketissa ei toiminut suomalainen kortti, mutta toiselle puolelle maata matkustaessa käteisen nostaminen saksalaisella kortilla olisi tullut kalliimmaksi kuin suomalaisella. Vaihdossa myös huomasi, kuinka eri tavalla eri maissa pankkipalvelut toimivat. Opintotuen tullessa suomalaiselle tilille, siirsin rahaa puhelimen mobiilipankissa saksalaiselle tilille. Kroatialainen kaverini puolestaan nosti rahat kroatialaiselta tililtään käteisenä ja vei sen jälkeen saksalaiseen pankkiin tilille laitettavaksi. Moni toisesta maasta tullut kaverini oli hämmentynyt, kun kerroin siirteleväni rahaa tililtä toiselle netissä. Kyllä hekin tiesivät, että se on mahdollista, mutta vähän epäilyttävää kuitenkin. Minä puolestaan ihmettelin, miksi joku halusi maksaa 5–10 euron nostomaksuja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomat jää ilmestymistauolle
  2. Kuinka sinä uskalsit? – seinäjokelainen Päivi vaihtoi alaa ja perusti oman yrityksen viisikymppisenä eikä ole katunut päivääkään
  3. Suunnistuskausi alkaa Seinäjoella omatoimisesti
  4. Seinäjoen seurakunnan jumalanpalvelukset ottivat digiloikan – virtuaalilähetykset suositumpia kuin perinteiset
  5. Astetta hauskempaa ulkoilua – kokosimme vinkkejä Seinäjoelta
  6. Ideaparkin Citymarket ja Huhtala Logistics aloittavat yhteistyön – kuljettavat ostokset ilmaiseksi riskiryhmille
  7. Seinäjoelle tulossa kaupunkipyörät – 50 pyörää, 14 pysäkkiä
  8. Koronan seuraus: Rikollisuus vähentynyt Pohjanmaalla, mutta petosyritykset ja kotihälytykset lisääntyneet
  9. Seinäjoki alkaa jakaa kouluruokaa etäopetuksessa oleville oppilaille – annoksia jaetaan yli 1600
  10. Tuju-panimo sopeutuu – Harapaisissa toimivan pienpanimon tynnyriolut lorotetaan nyt käsipelillä pulloihin ja myydään panimomyymälässä
  11. Jäitkö työttömäski ja haluaisit opiskella? – SeAMK luopuu avoimen ammattikorkeakoulun opintomaksuista osittain
  12. Seinäjoen kaupunki soittaa yli 5000 ikäihmiselle – soittokierros alkaa yli 85-vuotiaista
  13. Limu ja lihis vaihtuivat kunnon lounaaseeen ja kalenteriin raivattiin tilaa liikunnalle - seinäjokelaisyrittäjä oppi nauttimaan liikkumisesta: "En olisi uskonut, että viikon paras hetki on jumppa"
  14. Asuntosijoittaja kaipasi helposti ostettavaa palvelua – kun sitä ei ollut, seinäjokelainen Jussi Takala perusti yrityksen itse
  15. Tässä on Seinäjoen Hyvä asiakaspalvelija 2020

Näytä lisää