Kolumni: Asioita, joita puutarhani puhuu minulle

toimitus

”Hei”, kuiskaa puutarhani vienolla äänellään. ”Tule tänne!”

Ja minä menen.

On toukokuu. Tai ehkä maaliskuu tai heinäkuu. Puutarhani mielestä sillä ei ole väliä, koska kello ja kalenteri lakkaavat olemasta, kun varpaani osuvat nurmelle tai sormeni multaan. Puutarhani uskoo, että keskeneräisyys on kauniimpaa kuin perille pääseminen; se on viisas, siksi minä kuuntelen sitä.

”Katso”, kehottaa puutarhani.

Kuusi vuotta sitten istuttamani krookukset ovat löytäneet tiensä pintaan. Olen jo kauan sitten unohtanut istuttaneeni krookuksia juuri tuon omenapuun juurelle, mutta tuossa ne nyt ovat.

Nyökyttelen. Ymmärrän mitä puutarhani haluaa sanoa: kaikki tapahtuu ajallaan.

Nyt puutarhani pöyhäisee lehtikasaa, joka kokoon haravoituna on nukkunut paikallaan ainakin yhden talven yli. Hauraiksi hiutuneiden ylimpien lehtien alta lehahtaa hapan tuoksu.

Nyökkään jälleen. Eilisen lehdet ovat huomisen multaa. Se tuntuu lohdulliselta.

Puutarhani jatkaa osoitteluaan.

”Muistatko?” se kysyy tuuheana ryöppyävän perennapenkin äärellä.

Muistan. Aiemmin tässä kasvoi tiuha vadelmapöheikkö, jota raivatessani en vielä tiennyt mitä aioin paikalle istuttaa. Nyt jaloangervot ja myskimalvat hehkuvat pinkkeinä pilvinä, aivan kuin olisivat aina olleet siinä. Niin, olen samaa mieltä kuin puutarhani. Unelmat löytävät muotonsa ja kasvavat mittaansa, jos niille vain antaa mahdollisuuden.

Puutarhani alkaa kuulostaa uneliaalta. Mustarastas virittää huiluaan. Syreenien tuoksu kietoutuu ympärilleni hauraana pitsinä. Samassa hetkessä häilyy huhtikuisen illan kuultava valo ja elokuisen yön pehmeä pimeys.

Nyökkään viimeisen kerran.

Mikään ei pysy ennallaan, sillä elämä ilmenee muutoksessa. Jossakin täyttyy tyhjä tila, toisaalla jotakin katoaa. Kiihkeä kasvu, kimalaisen medestä päihtynyt hurma, värit, valo, kipu ja kauneus. Minä, puutarhani ja kaikki tämä, me synnymme ja kuolemme ja siinä välissä me elämme.

Nukahdan puutarhani rauhalliseen syliin. Juuri nyt olen tässä ja juuri nyt se riittää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomat jää ilmestymistauolle
  2. Kuinka sinä uskalsit? – seinäjokelainen Päivi vaihtoi alaa ja perusti oman yrityksen viisikymppisenä eikä ole katunut päivääkään
  3. Suunnistuskausi alkaa Seinäjoella omatoimisesti
  4. Seinäjoen seurakunnan jumalanpalvelukset ottivat digiloikan – virtuaalilähetykset suositumpia kuin perinteiset
  5. Astetta hauskempaa ulkoilua – kokosimme vinkkejä Seinäjoelta
  6. Ideaparkin Citymarket ja Huhtala Logistics aloittavat yhteistyön – kuljettavat ostokset ilmaiseksi riskiryhmille
  7. Seinäjoelle tulossa kaupunkipyörät – 50 pyörää, 14 pysäkkiä
  8. Koronan seuraus: Rikollisuus vähentynyt Pohjanmaalla, mutta petosyritykset ja kotihälytykset lisääntyneet
  9. Seinäjoki alkaa jakaa kouluruokaa etäopetuksessa oleville oppilaille – annoksia jaetaan yli 1600
  10. Tuju-panimo sopeutuu – Harapaisissa toimivan pienpanimon tynnyriolut lorotetaan nyt käsipelillä pulloihin ja myydään panimomyymälässä
  11. Jäitkö työttömäski ja haluaisit opiskella? – SeAMK luopuu avoimen ammattikorkeakoulun opintomaksuista osittain
  12. Seinäjoen kaupunki soittaa yli 5000 ikäihmiselle – soittokierros alkaa yli 85-vuotiaista
  13. Limu ja lihis vaihtuivat kunnon lounaaseeen ja kalenteriin raivattiin tilaa liikunnalle - seinäjokelaisyrittäjä oppi nauttimaan liikkumisesta: "En olisi uskonut, että viikon paras hetki on jumppa"
  14. Asuntosijoittaja kaipasi helposti ostettavaa palvelua – kun sitä ei ollut, seinäjokelainen Jussi Takala perusti yrityksen itse
  15. Tässä on Seinäjoen Hyvä asiakaspalvelija 2020

Näytä lisää