Kolumni: Sote uudistuksen pohdiskelua

Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tarvetta. Ikääntyvä väestö kun tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku puolestaan vähentää työikäisten määrää ja tätä kautta verotuloja. Ikärakennekehitys ja kuntien eriytyvä kantokyky, nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus eivät pysty turvaamaan yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Palveluiden tulisi olla paremmin saavutettavissa. Nämä asiat todetaan sote-uudistusta käsittelevissä aineistoissa.

Kuntalaisten näkökulmasta tärkeintä ovat kuitenkin toimivat palvelut. Se, että puheluusi vastataan, saat tarvittaessa ajan vastaanotolle, pääset tutkimuksiin tai hammaslääkäriin ja saat tarvittaessa hätätilanteessa apua. Jos rakenteet ovat nykyisellään toimivia, on vaikea ymmärtää miksi palveluiden tarjonnan rakennetta on tarpeen uudistaa. Toteutuuko alueellinen tasa-arvo paremmin hyvinvointialueen kuin kunnallisen toimijan järjestämänä? Paraneeko yhdenvertaisuus rakenteita muuttamalla ja ”hartioita” leventämällä vai onko vaarana, että palvelut karkaavat entistä kauemmas?

Nykyisellään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit, tulevaisuudessa maakunnalliset hyvinvointialueet. Nyt valmisteilla oleva Sote-uudistus vaikuttaa merkittävällä tavalla kuntatalouteen ja kuntien tehtäviin. Sote -uudistuksen toteutuessa vuonna 2023 kuntien henkilöstöä ja puolet budjetista siirtyy tulevalle maakunnalle. Tämä tarkoittaa osittain esimerkiksi Sote omaisuuden, kiinteistöjen ja irtaimiston siirtymistä maakunnalle.

Uudistuksella on tarkoitus parantaa palveluita, mutta mikä on se yhtälö, jolla tämä saadaan mahdollistumaan. Todennäköistä kuitenkin on, että rahoitusta ei saada lisää ja samanaikaisesti meillä on pula niin hoitohenkilöstöstä, sosiaalityöntekijöistä kuin joillakin alueilla myös pelastustoimen henkilöstöstä. Lisäksi valtaosa terveyteen vaikuttavista tekijöistä ei liity terveydenhuoltojärjestelmään ja sen palveluihin, vaan ihmisten elintapoihin, työhön, ympäristöön ja esimerkiksi sosioekonomisiin tekijöihin.

Uskon, että sote uudistuksella pyritään jatkossakin turvaamaan hyvinvointialueen ihmisille palvelut. Samalla pelkään, että keskittämiskehitys jatkuu ja palvelut saattavat osittain jopa heikentyä. Palveluiden saavutettavuutta pystytään toivottavasti kuitenkin parantamaan sähköisiä palveluita hyödyntämällä.

Kati Ojaniemi, (Kesk.)

Kommentoi