Kolumni: Kevään tunnelmissa

Esa Ojanperä

Olen ehdottomasti kevätfani. Valon lisääntyminen ja lumien sulaminen suorastaan vaatii lähtemään ulos. Vielä jos aurinko paistaa, ei ihmisenä olemisen murheet rasita mieltä. Tänä talvena olen rakentanut ennätysmäärän pönttöjä linnuille. Tätä kirjoittaessani eletään pääsiäisviikkoa ja siivosin eilen mökillä vanhoista pöntöistä edellisvuoden pesät ja moskat pois. Totesin, että joka pöntössä oli pesä, eikä kuolleita poikasia löytynyt. Kurkien huutelu ja näyttävät ylilennot juhlistivat puuhastelujani. Pari joutsentakin teki uljaan matalalennon mökkimäkeni yli. Ei sen upeampaa näkyä, kuin kaksi puhtaanvalkoista joutsenta aurinkoista taivasta vasten.

Toista vuotta eläkeläisenä olen pikkuhiljaa oppimassa uutta asemointia elämiseen. Useimmat aamut kuluu rennosti I-P:n ja sudokujen parissa, lauantain extrana koko sivun ristikko. Minnekään ei ole kiire. Vaihtelua päiviin tuovat luottamustoimien kokoukset ja kerran kuussa vapaaehtoistyönä päivä Fidan kirpputorilla. Unohtaa ei myöskään pidä lastenlasten tuomaa piristystä arkeen. Liikuntaakin olen pyrkinyt kohtuudella harrastamaan, helmi-maaliskuussa hiihtelin vajaa parisataa kilometriä, uintia kerran viikossa ja kävelylenkkejä. Ihmiskontaktit ovat koronasta johtuen jääneet vähiin.

Jos olisi normaali aika ilman pandemiaa, olisi vaalityö kiihkeimmillään kuntavaaleihin valmistautumisessa. Nyt vaalit on siirretty kesäkuulle eikä yhtään makkaranjakotilaisuutta ole järjestetty. Kuntavaaliehdokkaana olen miettinyt kotikaupunkini Seinäjoen kehittämistarpeita. Olen oikeastaan hyvin tyytyväinen kotikaupunkiini. Täällä on vireä yrittämisen meininki. Siitä kertoo ykköstila jo viidennen kerran yrittäjille tehdyssä kyselyssä. Rakentamiseen panostetaan, ei vain kerrostalojen, vaan uusien päiväkotien ja koulujen, johtuen suhteellisen nuoresta ikärakenteesta ja kaupungin vetovoimaisuudesta.

Seinäjoellakin on kuitenkin pitkät jonot päivittäin helluntaikirkon ruokajakelussa. Moni vanhus joutuu sinnittelemään yksin kotona aivan liian huonokuntoisena. Kotisairaanhoito toimii, mutta aivan liian kiireellä. Lastensuojelu ja muukin sosiaalitoimi kärsii resurssipulasta ja tekijöiden vaihtuvuudesta. Yrittäjyyden tukeminen tuo näiden kuntoon saamiseen tarvittavia verotuloja. Yhteistyöllä voidaan pitää kaikki mukana ihmisarvoisessa yhteiskunnassa.

Esa Ojanperä, kirjoittaja on KD:n paikallisosaston puheenjohtaja

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.