Kolumni: Varallisuutta, vai ruusuja äidille?

Yksi suosikkisketseistäni on Siskonpeti-sarjan marttyyriäiti. Muiden ruokaillessa pöydässä, hän syö nopeasti pieneltä lautaselta keittiön tiskipöytään nojaten ja pahoittelen ruuan laatua. Sketsi huipentuu kun marttyyriäiti menee valmiiksi hankkimaansa arkkuun makaamaan, jotta säästää lapset vaivalta - lehden kuolinilmoituskin on etukäteen maksettu.

Vähintään kerran vuodessa on hyvä kiittää äitejä. Mutta, kuten se kuuluisa kissa ei elä.

kiitoksella, niin eivät ne äitienpäiväkukat myöskään maksa eläkeiässä äidin lääkkeitä eivätkä tuo taloudellista turvaa mahdollisen avioeron jälkeen - neljä avioliittoa kymmenestä päätyy eroon.

Äitien korvaamattomalla työllä on todellisia kustannuksia, ja ne kustannukset tulevat äitien maksettaviksi. Tanskalaisen tutkimuksen (Kleven et al. 2018) mukaan äitien ansiot jäävät ensimmäisen lapsen jälkeen noin 20 prosenttia alemmaksi, isillä tätä niin kutsuttua lapsisakkoa ei ollut lainkaan. Suomalaisten äitien bruttoansioiden on tutkittu olevan 25 prosenttia alemmalla tasolla viisi vuotta lapsen saamisen jälkeen (Sieppi ja Pehkonen 2019). Lopputuloksena ovat pienemmät talouden puskurit nyt ja pienempi eläke tulevaisuudessa. Vuoden 2020 lopussa naisten keskimääräinen työeläke oli 69 prosenttia miesten keskimääräisestä työeläkkeestä, ja vuonna 2085 ennustetaan naisten mediaanieläkkeen olevan yhä vain 85 prosenttia miesten vastaavasta. Ero johtuu epätasaisesti jakautuvista perhevapaista, äidit kun pitävät niistä yli 90 prosenttia, sukupuolittuneiden uravalintojen lisäksi.

Ruusujen sijaan äidit tarvitsevat varallisuutta omissa nimissään. Tämä edellyttäisi reilumpaa perhevapaiden jakamista suunnitelmallisen taloudenpidon, säästämisen ja sijoittamisen lisäksi. Kuulen siellä lukijan toteavan: ”Ei ole varaa siihen, että mies jäisi kotiin hoitamaan lapsia”. Näin saattaa loppujen lopuksi olla, mutta sen tietäminen vaatisi, että on laskettu mikä perheen tulotaso olisi eri tilanteissa ottaen huomioon verotuksen progressiivisuuden sekä vanhempainvapaiden ansiosidonnaisuuden.

Laskutoimitus ei ole yksinkertainen, mutta se paljastaa tehdäänkö päätös rahan vuoksi vai koska näin on aina tehty. Akavassa nimittäin kysyttiin jäseniltä miten perheissä päädyttiin siihen, että äiti piti leijonanosan vanhempainvapaista. Perheissä, joissa isän ansiot olivat suuremmat, oli äidin kotiin jäämisen syy miehen suuremmat tulot. Jos taas äidin ansiot olivat suuremmat jäi äiti tyypillisesti myös kotiin, mutta syynä tällä kertaa olivat äidin korkeammat ansiosidonnaiset vanhempainvapaakorvaukset.

Kaisa Kivipelto, vimpeliläislähtöinen Danske Bankin strategisti

Kommentoi