Kolumni: Johdonmukaisuutta ja avoimuutta päätöksiin

Olen ilokseni saanut huomata, että Seinäjoella on viime vuosina ollut aito pyrkimys lisätä päätöksenteon avoimuutta ja osallistaa kuntalaisia vaikuttamaan asuinympäristönsä kehittymiseen. Alkuvuodesta 2020 hyväksyttiin Seinäjoen osallisuusmalli, jossa kuvataan varsin laajasti erilaisia tapoja lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon. Jalkauttamista on ymmärrettävästi hidastanut koronapandemia, mutta onneksi etäyhteyksin on kyetty järjestämään mm. yhteisötreffejä kylä- ja kaupunginosatoimijoille. Ensi viikolla järjestetään virtuaalinen kumppanuuspöytä, jossa pohditaan asukkaiden palveluiden parantamista kuntien ja yhdistysten yhteistyöllä. Tietoa osallistumismahdollisuuksista löytyy kaupungin verkkosivuilta “Osallistu ja asioi”-otsikon alta.

Kaupunkilaiset pääsevät tulevaisuudessa päättämään myös konkreettisesti kaupungin budjettivarojen käytöstä, sillä Lakeudenpuiston kehittämisen yhteydessä olisi tarkoitus pilotoida osallistuvaa budjetointia Torikadun ja Koulukadun kulmaukseen suunnitteilla olevan skeittiparkin toteutuksen yhteydessä. Toivottavasti hanke etenee suunnitellusti ja siitä saatavat kokemukset rohkaisevat menetelmän laajempaan käyttöönottoon kaupungin kehittämisessä asukkaiden toivomaan suuntaan.

Mainitsemani esimerkit ovat askeleita oikeaan suuntaan, mutta isossa kuvassa pienimuotoista näpertelyä. Kaupunkistrategian ja muiden valtuustossa hyväksyttyjen ohjelmien toteutumisen seuraaminen on rivikuntalaiselle haastavaa, sillä kaupungin verkkosivuilta seurantaa on turha etsiä. Pöytäkirjahausta haulla löytyy asuntopoliittisen ohjelman seurantaraportti, mutta esimerkiksi kaupungin tavoitteiden toteutumista oman asuntotuotannon osalta ei siinä mainita laisinkaan. Tietoa pitää osata etsiä kaupungin tytäryhteisöjensä kanssa käymistä tulosneuvotteluista.

En pitäisi tätä kovinkaan avoimena tai osallistavana lähestymistapana. Tulevan valtuustokauden tavoitteena tulisi olla se, että strategiaan ja muihin ohjelmiin liittyvät päätökset ja seurantaraportit löytyisivät koostettuna kyseisen ohjelmapaperin yhteyteen. Tilastoaineistot tulisi samassa yhteydessä julkaista avoimena datana, jolloin edistymistä voisi seurata tarjottujen rajapintojen kautta.

Immanuel Grönlund, k irjoittaja on Seinäjoen Vasemmiston puheenjohtaja ja kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen

Kommentoi