Kuntavaalit lähestyvät, lopultakin. Ennakkoäänestyksen alkuun on enää tasan kaksi viikkoa aikaa.
Vaaleja tunnutaan käyvän tänä vuonna aikaisempaa maltillisemmin, tämä selittyy tietenkin valitsevalla tilanteella, mutta ei kokonaan. Aktiivisen keskustelun, väittelyn ja perustelun puuttuminen heikentää demokratiaa ja äänestäjän mahdollisuuksia saada käsitys ehdokkaiden ja puolueiden välisistä eroista. Sen vuoksi olisi suotavaa, että kasvokkaisen viestinnän puuttuessa tartuttaisiin aktiivisesti kaikkiin muihin mahdollisiin viestinnän välineisiin näkemysten ja tärkeiden teemojen esiinnostamiseksi.
Ei ole aivan sama ketä, tai mitä puoluetta äänestämme. Kuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt ovat merkittävässä roolissa valtuustossa, kaupungin tytäryhtiöiden hallituksissa ja lautakunnissa. He voivat tuoda esiin oman asuinalueensa asioita leikkipuistoista teiden kuntoon, vaikuttaa terveydenhoidon maksuihin, koulukuraattoreiden palkkaamisiin, puhumattakaan budjeteista ja investoinneista. Nyt valittavat valtuutetut ovat myös uuden haasteen edessä. Jos hallituksen sote-uudistus viimein saadaan maaliin, nousee toiminnan ytimeen kuntien elinvoima- ja sivistyspalvelut. Jos aikaisemmin on totuttu siihen, että kunta hoitaa, niin jatkossa pitää opetella siihen, että kunta kehittää.
Valitettavasti äänestäjillä, kuten ei aina ehkä valtuutetuilla tai ehdokkaillakaan ole ihan täyttä käsitystä siitä, mistä kaikesta valtuutetut voivat päättää. Tämän vuoksi muun muassa puheenjohtajilla on vastuu luoda meille tavallisille äänestäjille käsitys siitä, mitkä kuntateemat ovat kullakin paikkakunnalla huomionarvoisia. Tässä on rooli myös medioilla, jotka antavat tilaa ehdokkaille ja puolueille niin mielipidepalstoilla, artikkeleissa kuin vaalikoneessakin omien mielipiteiden esille tuomiseen. Myös Seinäjoen Sanomilla on vaalikone, josta äänestäjä voi käydä katsomassa, mitä mieltä asioista ovat Seinäjoen ehdokkaat. Vaalikoneen rooli korostuu kuntavaaleissa sen vuoksi, että ehdokkaat ovat usein huonommin tunnettuja kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Vaalikone myös ohjaa monesti ennen kaikkea nuorten äänestäjien valintoja.
Nuorten äänestäjien aktivoiminen onkin tärkeää. Seinäjoen Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaiden äänestäminen kuntavaaleissa on kaikista epävarmointa. Opiskelijat pitävät äänestämistään muita vastaajia epätodennäköisempänä. Kehityksenä tämä on huolestuttavaa, mutta myös demokratiaa vääristävää, jos kaikki ikäluokat eivät vaivaudu vaaliuurnille saakka.
Onneksi alueen äänestysaktiivisuus on muuten positiivista seurattavaa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Vaasan vaalipiirissä oli korkein äänestyaktiivisuus 63,7 prosenttia kun luku koko maassa oli 58,8 prosenttia.
Seinäjoen Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaiden äänestäminen kuntavaaleissa on kaikista epävarmointa.
Nyt on aika ottaa selvää, mihin suuntaan oma kunta on menossa tulevien neljän vuoden aikana ja päättää, kuka laivaa ohjaa. Ensi viikon lehdessä käsitellään lisää tekemäämme kuntavaaligallupin tuloksia, sillä välin kannattaa käydä tutustumassa vaikka meidän ja muidenkin tekemiin vaalikoneisiin.
Laura Kaski, Seinäjoen Sanomien päätoimittaja