Kolumni: Niitystä ratkaisu harmauteen

Olen käyttänyt viimeisen viikon jakaessani vaalimainoksia ympäri Seinäjokea. Kiertäessäni kaupunkia olen huomannut, että Seinäjoki on jakautumassa kahtia. Meillä on viihtyisiä asuinlähiöitä, joissa vihreyttä ja pihatilaa riittää. Kuitenkin yhtä aikaa Seinäjoen keskusta on muuttumassa epäviihtyisäksi harmaaksi lähiöiksi.

Olen kuullut kaupungin päättäjien suusta usein puhetta siitä, että keskustan elinvoiman turvaamiseksi tarvitaan mahdollisimman paljon asukkaita keskustaan. Tämän ajattelun varjolla Seinäjoen keskustastaan on rakentunut viime vuosina yhä tiiviimpää ja korkeampaa kerrostaloa. Asuntoja on kyllä saatu, mutta millä hinnalla? Vehreys on kadonnut keskustasta kokonaan ja kerrostalojen rivistöt tuijottavat nyt mykkinä toisiaan. Vihreys ja luonto ovat unohtuneet asukkaiden haalimisen tieltä.

Keskustaan asuntoja rakennettaessa on unohdettu, ettei rakenneta tilastoja, vaan ihmisten elinympäristöä. Rakennusliikkeet tuijottavat usein sokeasti pelkästään rakennettavaan kerrosneliömäärään ja unohtavat, että tarkoituksena on tehdä koteja. Samaan syyllistyy nyt myös kaupunki, joka haluaa maksimimäärän kerrosneliötä saadakseen mahdollisimman paljon tuloja. Vaikka asiat näyttäisivät paperilla hyvältä, todellisuus voi olla eri.

Vihreyden unohtuessa ovat myös autopaikat unohtuneet. Seinäjoki on autoilukaupunki ja jokaisella asunnolla tulee olla vähintään yksi autopaikka ja isommilla asunnoilla mieluiten kaksi. Kun autopaikkoja ei ole tarpeeksi, autoja pidetään missä sattuu. Autopaikkojen tulisi sijaita ydinkeskustaa lukuun ottamatta aina maantasolla. Yksityiset parkkihallipaikat ovat hinnaltaan usein niin kalliita, että ne ohjaavat asukkaan asumispäätöksen keskustan ulkopuolelle.

Meillä on Seinäjoen keskusta-alueella jäljellä enää hyvin vähän puistoja. Nämä tulisi kaikki suojella pikaisesti. Alasenpuisto tuhottiin viime kesänä, eikä vastaavaa saa enää Seinäjoella koskaan tapahtua. Samoin keskusteluissa ollut Törnävän kirkkotien hävittäminen Vapaudentien jatkeen vuoksi olisi kaupungilta järjetöntä. Meidän tulisi pystyä kaupunkina suojelemaan harvoja luontokohteitamme erityisellä hartaudella.

Mahdollisuus keskustan vihreyden lisäämiseksi voisi löytyä yllättävältä suunnalta. Kaupungin omistuksessa olevalle vanhalle Anttilan parkkipaikalle on suunnitelmissa pyörinyt monikerroksinen parkkitalo. Mitä jos parkkitaloa ei rakennettaisikaan, vaan tilalle tehtäisiin luonnonniitty. Tämä helpottaisi pohjoiskeskustan tukkoisuutta ja antaisi isoille kerrostaloalueille tilaa hengittää. Parkkitalon jäädessä pois myös rakentamisen tehokkuutta jouduttaisiin alueella laskemaan ja rakennusten väliin jäisi enemmän tilaa. Niitty voisi palauttaa keskustaan vihreyden, mitä se kipeästi kaipaa.

Johannes Karhu,yrittäjä

Kommentoi