Kolumni: Kaikkien Etelä-Pohjanmaa

Kuntavaalit ovat takana ja kesäloman jälkeen Suomessa aloittavat uudet, entistä tasa-arvoisemmat valtuustot. Ensimmäistä kertaa historiassa valtuutettujen sukupuolijakaumassa on saavutettu tasa-arvoiset luvut, sillä valtuustoissa on ensimmäistä kertaa saavutettu perinteisesti tasa-arvon mittarina pidetyn 60/40 jakauman. Naisia valtuutetuista on nyt tasan 40 prosenttia.

Hurraa sille!

Mutta entä Etelä-Pohjanmaa, kuuluuko naisten ääni meidän maakunnassamme?

Tilastot paljastavat synkän tilanteen. Etelä-Pohjanmaan 18:sta kunnasta kahdeksassa miesvaltuutettuja on yli 70 prosenttia ja vain neljässä kunnassa valtuutetuista vähintään 40 prosenttia on naisia. Edellisellä kaudella tilanne oli vielä huonompi, kun 12:sta kunnassa yli 70 prosenttia valtuutetuista on miehiä ja vain kahdessa kunnassa naisia oli yli 40 prosenttia. Naisenemmistöä ei ole yhdessäkään Etelä-Pohjanmaan kunnassa.

Vaikka tilanne maakunnassa parani, on naisia päättäjistä edelleen alle kolmasosa. Seinäjoella tilanne huononi entisestään, ja entisen 37 prosentin sijaan naisia on Seinäjoen valtuustossa enää 29.

Tilanne on huomattu myös maakuntalehdessämme, jossa ihmeteltiin naisten huonoa menestystä kuntavaaleissa. Samassa lehdessä kuitenkin esimerkiksi piispanvaalien uutisointi on ollut hyvin epätasa-arvoista: naisehdokas esiteltiin tulitikkuaskin kokoisessa kuvattomassa jutussa “kuolleet” sivun alareunassa, kun ehdokkuutta harkitsevista miehistä on tehty koko sivun mittaisia artikkeleita suurine kuvineen.

Yhteisistä asioista päättämään tarvitaan mahdollisimman monenlaisia ihmisiä. Tarvitaan erilaisista taustoista tulevia, eri sukupuolia, eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Vain siten voidaan varmistaa, että kunta pysyy houkuttelevana ja viihtyisänä paikkana kaikenlaisille asukkaille.

Puolueet voivat ehdokasasettelussaan varmistaa, että erilaiset ihmiset ovat edustettuna ehdokasjoukossa. Kaikkien, niin puolueiden kuin mediankin on kannettava vastuunsa siitä, että erilaiset ihmiset ovat edustettuna tasaisesti. Pelkät sanat eivät riitä, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja ja uskallusta tarkastella omia toimintatapoja kriittisest

Laura Ala-Kokko

kirjoittaja on Vihreät Naiset ry:n 1. Varapuheenjohtaja

Kommentoi