Syksy on vuoden tärkeintä aikaa, sadonkorjuun aikaa. Valmistaudutaan ankaraan talveen pistämällä talteen kevään ja kesän työn tulokset.
Ruoka on perustavanlaatuisuudessaan niin tavanomainen asia, että moni ei sille ajatuksia suo. Kaupasta saa jauhelihat, maidon ja makaronit, siinä se. Pitkä elintarviketuotannon ketju kuitenkin tarvitaan, että ruoka kaupan hyllylle saadaan. Se on tärkeä aihe, josta saisi pitää pitkiä puheita useammin.
Ruokaan liittyy kuitenkin yksi kuuma puheenaihe, ruuan eettisyys. Se kulminoituu usein kysymykseen lihansyönnistä. Onko oikein syödä lihaa? Ihminen on sekasyöjä, jonka terveelliseen ruokavalioon kuuluu liha. Juuri lihansyönti on tuonut meidät tähän pisteeseen, jossa pysähdymme kyseenalaistamaan ihmislajin evoluutionsa aikana 2020-luvun valveutuneen yksilön puolesta tekemiä valintoja. Sillä lihansyönnillä saatujen proteiinien ansiosta ihmisen aivot kasvoivat ja ihminen kehittyi älykkääksi ajattelevaksi olennoksi.
Eettisyys liitetään usein riistalihaan. Ajatellaan, että on oikein syödä vain vapaana kasvaneen eläimen lihaa. Jos tehdään eläinten onnellisuustutkimus, uskon, että lämpimässä ruokapöytänsä vieressä lajitovereidensa ympäröimänä, säännöllisen huolenpidon parissa stressittömästi elelevä lehmä on paljon onnellisempi kuin kauris, jonka jokainen päivä luonnossa on taistelua saalistajia, tauteja ja nälkää vastaan.
Syksy merkitsee noin 300 000:lle suomalaiselle odotetun aikakauden alkua. Metsästyskausi alkaa elokuun alussa ja silloin vuoden aikana tehty riistanhoitotyö voidaan palkita riistaeläinten metsästyksenä. Riistakantoja verotetaan, ammutaan ruuaksi, sen verran, minkä kanta kestää vahvana. Riistakantojen hallinnassa on kyse myös yhteiskunnallisesti merkittävistä tekijöistä. Hirvien lukumäärä korreloi hirvikolareiden ja metsätuhojen kanssa, samoin alueellemme levittäytyneiden pikkusorkkien määrä. Vieraslajien pyynti turvaa kotoperäisten lajiemme elinmahdollisuuksia ja on erittäin tärkeä osa metsästystä.
Eränkäynti on luonnon seuraamista, kuulemista ja arvostamista. Luonto on metsästäjän koti, ja luonnon ja riistaeläinten hyvinvointiin perustuu koko metsästyksen harrastaminen. Harva saa metsästysharrastuksensa myötä perheensä pidettyä lihoissa läpi vuoden, mutta riista kuuluukin juhlapöytään. Se on arvokasta, erityistä ja maultaan erinomaista. Erityiseksi sen tekee kaikki se itse tehty työ, mitä riistan saaliiksi saaminen vaatii.
Yhtä hyvillä mielin, kun valmistan riistalihaa juhlana, valmistan suomalaista sika-nauta jauhelihaa arkena.
Yhtä hyvillä mielin, kun valmistan riistalihaa juhlana, valmistan suomalaista sika-nauta jauhelihaa arkena perunoiden kylkeen. Sillä tiedän, miten hyvin possut ja lehmät on täällä hoidettu, ja miten tarkasti ruokamme tuotantoa valvotaan. Helppoa on kaupan hyllyltä lihapaketti noutaa ja perhe kylläiseksi saattaa.
Johanna Koskiahde
kirjoittaja on Seinäjoen Sanomien toimittaja