Kolumni: Partio kuuluu kaikille!

Astun jännittävin tuntein 100-vuotiaan lippukuntamme ohjaksiin. Näin en ajatellut käyvän, kun reilu vuosi sitten menin ilmoittamaan poikaamme partioharrastuksen pariin. Aloitustapahtumassa kerrottiin, että valitettavasti uusi sudenpenturyhmä ei aloita, koska ohjaajia ei ole. Yhtäkkiä huomasin seisovani väkijoukossa käsi ylhäällä; totesin ”kyllä muuten alkaa!”.

Kun saavuimme aloitustapahtumaan, tuntui siltä, kuin olisin tullut kotiin. Tunnelma oli tuttu ja turvallinen, sellainen kun tapaat vanhan ystävän ja jatkatte siitä, mihin jäitte 20 vuotta sitten. Lämpimät muistot tulvahtivat mieleeni, herkistyin. Tuli tunne, että tässä on hyvä.

Partion tehtävänä on opettaa elämisen taitoja, kasvattaa lapsista ja nuorista tolkun kansalaisia. Tekemällä oppiminen on tärkeää ja näin jokainen tilanne luo mahdollisuuden uuden oppimiselle. Partio luo turvallisen ympäristön, missä voi kasvaa osaksi yhteiskuntaa ja jossa epäonnistuminen on sallittua ja sille annetaan jopa mahdollisuuksia. Partiolaiset oppivat toimimaan luonnossa ja kunnioittamaan sitä. Yhteiset kokemukset ryhmässä ja koko lippukunnan toiminnassa valjastavat myös johtajuustaitojen äärelle ja luovat näin pohjaa tulevaisuudelle.

Meille aikuisille partio on mitä suurimmassa määrin vapaaehtoistyötä. Vahvasti väitän myös, että tällä iällä partio on myös jonkinlaista arjen terapiaa. Olen huomannut itsestäni uusia puolia, joita en näe perheen tai muiden arkisten ihmissuhteiden keskellä. Läsnäolon määrä lisääntyy, kun jaan aikaani lasten ja nuorten kanssa. Nauru on herkemmässä ja asiat sujahtavat erilaisiin mittasuhteisiin.

Kun ryhdyin kirjoittamaan tätä kolumnia, kysyin lippukuntamme johtajistolta, miltä partio tuntuu ja tuoksuu heidän mielestään. Vastaukset saivat hymyn huulilleni ja samalla pysähdyin tajuamaan, miten yksinkertaisilla ja pienillä asioilla voi hyvän arjen (ja elämän) äärelle päästä.

Partio tuntuu leirinuotion taianomaiselta tunnelmalta. Se tuntuu hyttysen puremalta, joka muistuttaa taivasalla nukutusta yöstä. Se tuntuu pakkasen puraisulta kumisaappaissa ja siltä, kun leikin tuoksinassa veri varpaissa lähteekin virtaamaan ja tajuat että varpaasi olivat siniset vain siksi, koska märät sukkasi olivat ne värjänneet. Partio tuntuu ystävyydeltä, lämpöiseltä ja pörröiseltä hyvän olon tunteelta, hyväksynnältä ja avoimuudelta.

Partio tuoksuu leirinuotiolta ja savulta, metsältä ja sammalmättäältä. Havunneulasilta. Puolijoukkueteltalta.

Tiina Roos

Lippukunnanjohtaja, Tasangot Talvikit ry

Kommentoi