Pääkirjoitus | Muutamia murheita ja jotain hyvääkin

Tässä sitä stressataan alkanutta työviikkoa, kuskataan lapsia harrastuksiin, manataan bensan hintaa tankilla, turhaudutaan loputtoman pyykkivuoren äärellä, suunnitellaan kuntokuuria, mietitään kevätverhojen vaihtoa ikkunoille, laaditaan kauppalistaa. Ja samaan aikaan ollaan lähempänä sotaa kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Maailma on outo, kylmä paikka. Me luemme iltapäivälehtien sivuilta arviot päivämäärästä, jolloin Venäjä aloittaa hyökkäyksen Ukrainaan. Kaikki tietävät, valmistaudutaan ja odotetaan. Mutta kukaan ei pysäytä tapahtumien ketjua.

On kuin maailmanlaajuinen tosi-tv-ohjelma olisi alkamassa ja kaikki odottavat sen avausjaksoa. Ensin katsotaan Kiinan olympialaiset loppuun ja urheiluviihteen päätyttyä komeisiin räiskyviin päättäjäisiin on luvassa toisenlaista räiskettä katsottavaksi. Niin raadollista ja julmaa.

Turvallisuudesta täytyy ymmärtää huolehtia silloinkin, kun kaikki vaikuttaa vakaalta ja varmalta. Se pätee kansallisella tasolla maanpuolustukseen, mutta se pätee myös henkilökohtaisella tasolla muun muassa paloturvallisuudesta huolehtimiseen. Ennakointi ja valmistautuminen, niillä puolustetaan kotia kaikilta uhkilta. 112-päivä muistuttaa palovaroittimien tarkistamisen tarpeesta. Pelastuslaitoksen mukaan Etelä-Pohjanmaan useissa kodeissa on unohdettu palovaroittimien uusiminen ja paristojen kunnon tarkistaminen.

Itse jouduin vastakkain uhkaavan tilanteen kanssa, kun kodinkoneen pistoke ja sähkötöpseli kärysivät mustiksi keskellä kirkasta päivää. Siinä kohtaa sitä pysähtyi kysymään itseltään, että mitä olisin tehnyt, jos lieskat jo olisivat lyöneet. Siitä havahtuneena kertasimme perheenjäsenten kesken porukalla paloturvallisuuden perusteet, miten toimitaan missäkin palotilanteessa. Siinä vaiheessa, kun liekit nuolevat kodin seiniä, ei enää käsisammuttimen käyttöohjetta lueskella.

Murheita on, niitä on ihmisen elämä täynnä. Mutta onneksi on myös rakkautta, välittämistä ja toisista huolehtimista. Maanantaina vietettävän ystävänpäivän voi ottaa muistutuksena siitä, että yksin on harvan hyvä aina olla. Järjestöt ja yhdistykset järjestävät monenlaista vapaaehtoistoimintaa tukihenkilötoiminnan ja avustustyön muodossa, toimintaa, jonka kautta löytyy jokaiselle juuri itselle sopiva tapa jakaa hyvää ja ottaa yhteisvastuuta lähimmäisistä.

Kaikki tietävät, valmistaudutaan ja odotetaan. Mutta kukaan ei pysäytä tapahtumien ketjua.

Johanna Koskiahde

vt. päätoimittaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat