Kolumni | Taide sillanrakentajana

Seinäjoen Björkenheimintielle valmistuu kesällä uusi ajoneuvoliikenteen silta vanhan sillan viereen. Sillan valaistukseen integroidaan Vesa-Pekka Rannikon pöllönhahmoiset valoveistokset saattelemaan pyöräilijöitä ja jalankulkijoita uoman yli.

Sillan julkisen taiteen hanketta pohjustava asukaskysely piirsi toissa syksynä esiin kaupunkilaisten läheisen suhteen Ruutipuistoon ja sen siimeksessä virtaavaan jokeen. Paikkaan liittyy runsaasti henkilökohtaisia ja kollektiivisia muistoja festareista ja luonnon helmassa koetuista arkisista ja erityisistä hetkistä. Arki- ja festarikävijöiden lisäksi uoman vartta seurailevat saukot ja Ruutipuistossa pesivät liito-oravat. Puiston reunalla ja asukaskyselyssä konkretisoituu luonnon ja ihmisen rinnakkaiselo.

Julkinen taideteos on usein suunniteltu paikkaan, jossa se on esillä. Niin myös Rannikon valoveistokset, jotka yhdistelevät Björkenheimintien sillan ja Törnävän sairaala-alueen historiaa, Ruutipuiston rikasta lajistoa ja asukkaiden ajatuksia paikasta. Taideteoksessa luonto lintujen hahmossa varjelee sillan ylittäjiä. Veistokset ovat kuin kunnianosoitus erityislaatuiselle joenuoman ylitysväylälle.

Usein arjen pyörteissä unohtuu, että kulttuuri on ihmisyyden ydinasioita: Kun maapallolla ei ollut vielä ensimmäistäkään rakennusta, ihmiset maalasivat asuttamiensa suojien ja luolien pintoihin kuvioita, jotka käsittelivät heidän tuntemaansa maailmaa. Nämä eloonjäämiskamppailun näkökulmasta ehkä toisarvoisilta vaikuttavat kuvat olivat ihmisille työlään pigmenttien keräämisen ja valmistamisen vaivannäön arvoisia. Ja missä mittaluokassa vastaavat pyrinnöt jatkuivat! Ihmisen oma historia, suhde luontoon ja käsitykset tulevasta ovat ilmestyneet maalauksiin ja pienoisveistoksiin ympäri maailman niin kauan kuin on osattu käyttää välineitä sellaisten valmistamiseen. Taide on kukoistanut vaikeissakin olosuhteissa tai juuri silloin.

Kaupunkitilassa taide voi tuoda eläväksi rinnakkain paikan menneisyyden, näkökulmia nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Taide haastaa katsomaan maailmaa ihmiselämää laajemmasta aikaperspektiivistä. Seinäjoella on ollut suhteellisen lyhyen historiansa aikana rohkeutta ja viisautta panostaa kulttuuriseen pääomaan, jolle kaupungin viehätys tänä päivänä perustuu. Taiteen rahallinen osuus rakentamisen kustannuksista on marginaalinen, mutta vaikutukset henkiseen pääomaan ja tulevaisuuden potentiaali ovat suunnattomat.

Maya Syrjälä

julkisen taiteen koordinaattori

Etusivulla nyt

Luetuimmat