Koululaiset laskevat aamukamman piikkejä ja viimeisten kokeiden jälkeen ajatukset ovat odotusta täynnä. On alkamassa ansaittu kesäloma. Pitkä, kuuma kesä, sellaisen lapset joka vuosi uskovat tulevan ja aikuisina muistavat läpi lapsuuden joka vuosi olleen.
Kevään ylioppilaiden ja opinnoistaan valmistuvien kodeissa valmistellaan parasta aikaa perheen suurta juhlaa, jota reilun viikon päästä kokoonnutaan laajoin joukoin viettämään. Koronavapaa kesä on varmasti täynnä monia juhlia, joiden vietto jouduttiin pandemian takia siirtämään. Kesään latautuu paljon odotuksia, joiden toteutumista toivomme. Ennen muuta lepoa ja irtautumista arjen pyörityksestä, sitä kesältä useimmat odottavat.
Nyt nautitaan kesästä.
Kevään ja kesän valo antaa valtavasti energiaa. Päättymättömien päivien jatkumossa ehtii ja jaksaa aamusta iltaan. Miten tehokas yhteiskuntamme olisikaan, jos meillä ei vaivuttaisi puoleksi vuodeksi pimeyteen? Yhteiskunnan tehokkuuden parantamiseen on löydettävissä toki muitakin keinoja, kuin ikuinen kesä. Ensimmäinen asia on työttömyysturvan uudistaminen niin, että suomalaisen on aina kannattavampaa tehdä töitä, kuin olla tuen varassa. On käsittämätöntä, että järjestelmä rankaisee työtä tekevää ja vaatii työttömältä joutenoloa, tai hänet pudotetaan tukijärjestelmän ulkopuolelle. Suomalainen koulujärjestelmä on omaksunut jouston monella tasolla, eri opintoasteissa. Toivoa sopii, että myös yhteiskunnan muilla sektoreilla jousto nähdään mahdollisuutena eikä uhkana.
Kesän avauksena julkaisemme tänään tämän upean kesälehden. Kesälehtemme sen todeksi näyttää, että kotiseudulta löytyy varmasti kesäisiä elämyksiä aivan jokaiselle. Seinäjoen seudun kesä on täynnä tapahtumia ja elämän sykettä, kuten vilkkaan maakuntakeskuksen ja sitä ympäröivän elävän ja idearikkaan maaseudun perinteeseen kuuluu. Pääsemme runsauden pulan äärellä valitsemaan lähiseudun kesäteattereista, musiikkifestivaaleista, liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksista, konserteista ja historiallisista vierailukohteista ne itselle ja omalle perheelle mieluisimmat.
Maanantaina istuin Nurmon kirkossa tilaisuudessa, jossa siunattiin syksyllä koulunsa aloittavat lapset, omani yhtenä heistä. Suvivirttä veisatessamme kauniin kotikirkkoni ikkunan takana vehmaan vihreänä kukoistukseen puhkeavat koivunlehdet siivilöivät ilta-auringon kirkkaan lämpimän valon sisälle kirkkoon. Sen valon kaltaisena toivon Taivaan Isän siunauksen kulkevan jokaisen eskarivuotensa nyt päättävän ja syksyllä koulutiensä aloittavan lapsen turvana. Mutta vielä ei mietitä syksyä, nyt nautitaan kesästä.