Osa porukasta on ollut viimeiset kuukaudet onnensa kukkuloilla. Pitkäaikainen haave Nato-jäsenyydestä on viimeistä silausta vaille valmis. Vastaan hangoittelee enää sisäpoliittisessa kriisissään kärvistelevä Turkki. Tai oikeammin Turkin diktaattori Erdogan. Nähtäväksi jää, minkälaisia lunnaita joudumme oman turvallisuutemme vuoksi diktaattorille maksamaan.
Osalle porukasta, todennäköisesti suurimmalle osalle, Nato-jäsenyys on enemmänkin käytännönläheinen ja pakonsanelema vaihtoehto. Yksinjääminen olisi vielä suurempi riski, kun naapurissa asustaa arvaamaton diktaattori, jonka päätöksiä ei tunnu ohjaavan enää mikään rationaalinen tavoite. Itse kuulun tähän porukkaan.
Kovimpien nato-intoilijoiden mukaan Suomi asettuu vasta Nato-jäsenyyden myötä osaksi länsimaista arvoyhteisöä. Ikään kuin suomettuminen olisi jatkunut kaikki nämä vuodet ja päätöksiämme edelleen ohjailtaisiin Kremlistä käsin.
Ytimiin on pyritty ja sinne on myös päästy.
Jos suomettumisen tunnusmerkki olisi sotilaallinen liittoutumattomuus, niin suomettuneita maita olisivat olleet myös mm. kanssamme yhtä aikaa Euroopan unioniin liittyneet Ruotsi ja Itävalta. Jostain syystä suomettumiskäsitettä, jota viljellään lähinnä meillä, ei ole yhdistetty näihin maihin.
Suomi on ollut osa länttä ja suorastaan länsimaisten arvojen edellä kävijä. Ainakin, jos sellaisiksi lasketaan demokratia, tasa-arvo ja lehdistönvapaus. Suomen ulkopolitiikan kulmakivinä on toiminut vaikuttaminen EU:n kautta, sekä sotilaallinen liittoutumattomuus. Linja on ollut johdonmukainen aina EU:hun liittymisestä lähtien. Ytimiin on pyritty ja sinne on myös päästy.
EU:n lisäksi Suomi on harjoittanut aktiivista itsenäistä idänpolitiikkaa. Intressit siihen ovat olleet turvallisuuspoliittiset, mutta myös ulkopoliittiset. Suomi on mielellään esiintynyt länsimaille Venäjän erityisenä asiantuntijana, jonka palveluksia on voitu tarjota myös muille. Siinä samalla on voitu huolehtia myös omista intresseistämme suhteessa muihin länsimaihin.
Tärkein syy liittoutumattomuudelle on ollut kansalaisten vastustus. Länsimaisessa demokratiassa kansanlaisten mielipiteellä on väliä. Vaikka mielipidetiedusteluiden mukaan nyt suurin osa kansasta kannattaa Nato-jäsenyyttä, saattaa äänestyksen ohittamien aiheuttaa tulevaisuudessa keskustelua. Aivan, kuten länsimaisessa sivistysvaltiossa kuuluukin.
Kirjoittaja on Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Seinäjoelta