Päätoimittajalta Valoa ja varjoja

Keskikesän juhla on käsillä, eläessämme juhannusviikkoa. Lapsuudessa kesä tuntui loputtomalta. En voinut ymmärtää vanhempien ihmisten puheita siitä, miten kesä loppuu juhannukseen. Sillä kesähän alkoi siitä! Kuumat heinäkuun hellepäivät olivat vasta tulossa.

Mutta nyt ymmärrän. Valo vain häivähti meillä ja väistyy jo, sillä eilen tiistaina oli kesäpäivänseisaus. Juhannus on suomalaisen parasta aikaa. Luonto yltäkylläisenä, vehmaan vihreänä ja ketojen kukkaset kauneimmillaan, suven sydännä! Mutta jo tänään varjot pitenevät ja päivä lyhenee.

Juhannuksen aika vuonna 1941 oli varjojen sävyttämä. Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta ja edessä oli vuosien taistelu itsenäisyyden säilyttämisen puolesta. Tässä ajassa, Ukrainan käydessä taisteluaan samaa vihollista vastaan, harmaat varjon sävyt lankeavat myös meidän yllemme. Valmius kohdata se sama uhka, joka jo itsenäisyyden ensi vaiheista alkaen on yhteiskuntaamme ja olemassaoloamme uhannut, on tärkein voimavaramme. Kun Suomen lippu juhannusaattona nostetaan salkoon lippua kunnioittaen, Suomen lipun juhlana, on oikea hetki pysähtyä kiittämään heitä, jotka historiamme monissa vaiheissa ovat olleet valmiita sen eteen kaikkensa antamaan.

Varjoja tuntuu laskeutuvan tänä kesänä jo varhain Seinäjoella reunaseutujen ylle, kun asukkaiden elinympäristöön kohdistuu rajuja muutospaineita. Nyt pistetään lakeuden maisemaa uuteen kuosiin, seuraaviksi vuosikymmeneksi.

Asuinkunta on valittu ja koti on rakennettu sellaiseen ympäristöön, jossa lasten on hyvä ja turvallinen kasvaa ja perheen elää. Jossa luonto on lähellä ja autenttisena, melu ja valosaaste kaukana kaupungeissa. Se on loppuelämän mittainen arvovalinta ja taloudellinen sijoitus. Ja sitten nousevat muutoksen tuulet.

Dramaattista ja totta. Tuulivoimapuistohankkeet etenevät vihreän energian huumassa sellaista vauhtia Seinäjoellakin, että tavallinen asukas ei perässä pysy, ja miten voisikaan, kun ei pysy tutkimuskaan. Euroopan suurimpien tuulivoimapuistojen vaikutuksista, käyttöiästä ja purkamisprosessista ei ole kattavaa tietoa, kun jo maakuntakeskusta ympäröivää maaseutua kaavoitetaan voimala-alueiksi. Poliittisin päätöksin tuodaan melu-, valo- ja maisemahaitta heille, jotka sitä ovat valinnoillaan paenneet. Tuulivoimapuisto muokkaa perinnemaiseman vahvemmin kuin mikään muu rakennelma. Se on kädenjälki, jonka kuntapäätöksentekijät jättävät ajastaan ympäristöömme.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat