Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Kuka auttaa ikäihmisiä digitalisaation huumassa?

Viimeisen vuosien aikana olen usein törmännyt siihen, että digitalisaation huumassa unohdetaan ikäihmiset. Oletuksena lienee se, että kaikilla on jonkin asteinen toimiva tietokone. Enkä puhu nyt älykännyköistä enkä tableteista. Niillä kun ei ikäihminen oikein pysty asioimaan.

Yritykset ja julkiset sektorit ovat määrätietoisesti siirtäneet henkilökohtaista asiakaspalvelua digitalisoituun palveluun. Digitalisoitu palvelu kohtelee kaikkia asiakkaita samalla tavalla ikään katsomatta. Tämä lähtökulma on väärin. Ei ikäihmiset voi omaksua asioita samalla tavalla kuin nuori aikuinen. Usein ”lääkkeenä” tarjotaan, että ikäihmisen lähiomaiset tulevat auttamaan. Ei näin voi olettaa!

Valaisen näkemyksiäni muutamalla esimerkillä.

Muutamia vuosia sitten äitini terveyden tila muuttui niin, että hän joutui omasta asunnosta muutamaan palvelutaloon. Halusin siirtää äidin kotivakuutuksen uuteen kohteeseen sekä irtisanoa langallisen puhelinliittymän. Tartuin puhelimeen asioiden jouduttamiseksi – ei onnistunut. Molemmissa sanottiin, että äidin pitää itse se tehdä. Äidin sairaus oli tuolloin siinä tilassa, että hän itse pysynyt näitä asioita hoitamaan. Molemmissa paikoissa vaadittiin asioimaan digitalisoidun palvelun kautta, joka edellytti pankkitunnuksia. Näitä äidillä ei ollut, koska äidin raha-asiat hoiti veljeni. Päätimme hankkia äidille pankkitunnukset. Pankkitunnusten saanti edellytti passia tai henkilökorttia. Lähdimme siis hankkimaan äidille henkilökorttia ja lähdin netistä varmaan aikaa. Ei onnistunut, koska se edellytti pankkitunnuksia. Olin vihdoin löytänyt ”ikiliikkujan”.

Jokin aika sitten lupauduin ikäihmiselle selvittämään mahdollisuutta vaihtaa 70-luvun lopussa valmistuneen omakotitalonsa öljylämmityksen kaukolämpöön. Itse vaihto-operaatio oli tehty helpoksi. Mutta tähän on luvattu 4000 € valtion myöntämä avustus. Digitaalinen hakemus sisään sekä paikalle TUKESin valtuuttama toimija tekmään tarkastukset. Hakemuksen tekeminen aluehallintoviranomaisten sivulla ei ollut rakettitiedettä, mutta TUKESin digipalvelut olivat kankeampia kuin ratakisko. Avustuksen hakeminen oli todella tehty vaikeaselkoiseksi. Suomessa on melko iso joukko ikäihmisiä, jotka asuvat öljylämmitteisessä omakotitalossa. Toivon tähän kunnilta aktiivisempaa opastusta ja ohjeistusta.

Suomessa tuotetaan vuodesta 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueiden toimesta. Digitalisaation mahdollisuus tuottaa parempaa palvelua on asiakaspalvelun keskiössä. Minä vuonna? Mobiilipalveluiden tuottaminen perustuu Omakannassa olevaan tietoon, joka on jaoteltu kymmeniin tietoryhmiin. Omakantaan tuotetaan tieto hyvinvointialueiden yli sadasta eri tietojärjestelmistä, jotka vielä tällä hetkelläkään eivät osaa ”keskustella” keskenään. Tällä hetkellä Omakannan sisältö on melko vähäinen.

Ikäihminen on tottunut elämänsä aikana saamaan henkilökohtaista palvelua. Emme me ikäihmiset sitä jatkossa halua. Kyllä me tiedämme ja ymmärrämme digitalisaation tarpeen ja sen tärkeyden. Tehkää sen käyttö vain meille paljon helpommaksi meidän näkökulmastamme. Ottakaa meitä mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

Olen ollut IT-alalla vuodesta 1975. Työssäni olen ollut tekemissisä kuntien ja seurakuntien sekä terveydenhuollon tietojärjestelmien kanssa.

Kirjoittaja on seinäjokelainen yrittäjä