Kolumni Aapinen pitää saada myös auki

Näin koulujen alkaessa kuluu kontaktimuovia. Koulukirjat on syytä päällystää, jotta ne kestävät käyttöä. Ekaluokkalaisen Aapista päällystäessä muistutti tuore koululainen minua, että ”Kirja pitää saada myös auki”. Ihan hyvä neuvo ja lapsen logiikkaan sopiva - ettei äiti nyt innoissaan paketoi kirjaa muovilla kuten lahjapakettia. Toivotaan, että Aapinen aukeaa myös lukutaidon kautta.

Hesarin mielipidepalstalla joku kirjoitti, ettei koulukirjojen päällystäminen ole hänen mielestään huoltajien tehtävä. Tätä hän perusteli mm. sillä, ettei kaikilla ole aikaa, rahaa eikä osaamista. Itse olen kyllä eri mieltä. Ihan hyvä huoltajan on tutustua edes päällystysvaiheessa lapsensa oppikirjoihin ja jos ei osaa päällystää, niin kai voi kysyä neuvoa. Onko tämä uusavuttomuuden huippu?

Näin koulujen alkaessa sopii toivoa, että sinne lapsen lähikouluun pääsee turvallista tietä pitkin.

Näin koulujen alkaessa sopii toivoa, että sinne lapsen lähikouluun pääsee turvallista tietä pitkin. Olen useassa eri yhteydessä tuonut esiin, että koulujen liikenneratkaisuihin pitää kiinnittää huomioita ja esim. Halkosaaren koulun kevyenliikenteen kulkuihin tehdään turvallisuutta lisääviä muutoksia. Alunperin muutokset piti tehdä jo kesän aikana, mutta työ on valitettavasti viivästynyt.

Kunta ja ELY vastaavat tienpidosta, kunta kaava-alueella ja ELY muualla, pääsääntöisesti. Uusien kevyenliikenteen väylien perustaminen vaatii yhteistyötä ja rahoituksesta yhteistä sopimusta, tämä pätee myös risteys- yms. ratkaisuihin. Ideaparkin liittymä maksoi 5-6 miljoonaa euroa, saman verran tarvittaisiin Teppo-Isokosken liittymään. Ensiksi mainittuun valtuusto löysi rahat, jälkimmäiseen ei.

Oletteko muuten kuulleet, että erästä eteläpohjalaista naista pyydettiin ehdokkaaksi, kun oli eduskuntavaalit tulossa. Nainen oli suostunut kokoomusnaisten ehdokkaaksi Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Piirin miehet, jotka alkuun olivat suhtautuneet myönteisesti naisehdokkaaseen, olivat kuitenkin poistaneet naisen nimen ehdokaslistalta; naisehdokas ei saanut sentään olla sellainen, joka olisi voinut tulla valituksikin.

Näistä tapahtumista on kulunut lähes 100-vuotta ja nainen joka poistettiin ehdokaslistalta oli lapualainen opettaja Hilja Riipinen. Hän kuitenkin nousi myöhemmin eduskuntaan Uudenmaan piirin listoilta Lotta Svärd-järjestön tuella. Onneksi nykyään ei kai ketään naista poisteta listalta sen vuoksi, että ”olisi voinut tulla valituksikin”?

Etusivulla nyt

Luetuimmat