Seinäjoen kaupunki tavoittelee Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnusta. Kehitystyötä ohjaava malli auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista sekä tekemään lasten hyvinvointia tukevia ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. On hienoa, että kaupunki nostaa lasten oikeudet ja hyvinvoinnin osaksi toiminnan kehittämistä. Seinäjoella on tehty aktiivisesti työtä myös hyvän kouluarjen eteen, koulukiusaamisen lopettamiseksi.
Koulunkäynti on oikeus ja velvollisuus, mutta monille se on myös ahdistuksen aihe. Kouluyhteisön sosiaalinen paine tekee toisista tähtiä, ja toisista niitä väistäviä varjoja. Juuri nyt kouluarkeen palaaminen tuo lapsiperheisiin monenlaisia haasteita. Sieltä täältä ympäriltä kuuluu vanhempien huokaisuja ja näkyy huolen totiseksi vetämiä kasvoja. Sivusta seurataan itse kukin, miten oma lapsi uuden lukuvuoden alkuviikkoina pääsee sisälle kouluarjen rytmiin ja kaveripiireihin, löytyykö opiskelumotivaatio ja paikka yhteisössä. Kaikille ei löydy.
Juuri nyt kouluarkeen palaaminen tuo lapsiperheisiin monenlaisia haasteita.
Siinä kohtaa, kun oma lapsi kohtaa kouluarjessaan haasteita, joista hänen tulisi yhteisössään yksin selvitä, sivusta seuraamisen kipu on vanhemman sydänalla sietämätöntä. Jokainen äiti ja isä haluaa tukea, auttaa ja turvata omalle lapselle onnellisen ja hyvinvoivan koulunkäynnin. Kuitenkin lapsi on kouluyhteisössään pitkälti oman onnensa varassa, vertaistensa keskellä ja armoilla, sillä aikuisten on mahdotonta toimintaa alati ohjata. Se ei tarkoita, että lapset tulee jättää yksin, vaan se tarkoittaa, että vanhempien tulee ottaa yhteistä vastuuta heistä kaikista. Vanhempien tehtävä on opettaa lapsilleen empatiaa ja käytöstapoja. Kiusaamisen ja ulkopuolelle jättämisen kitkeminen pois kouluyhteisöistä lähtee vanhempien ja koulun yhteistyöstä.
Huolta lapsen jaksamisesta herättää myös opiskelun kuormittavuus. Lukiosta on muodostunut paikka, jossa nuoret jatko-opiskeluiden paineessa polttavat itsensä loppuun. Ennen lukiossa etsittiin itseään ja kolmannen vuoden kevääseen mennessä päätettiin jatkosta. Nyt opiskelu pitää rakentaa ensimmäisestä vuodesta alkaen määrätietoisesti laskien pisteitä ja tarvittavia osasia, jotta tie jatko-opintoihin aukeaisi. Nuoret voivat yhä huonommin ympärillämme.
Kiire ja suorittamisen tarve leimaavat aikamme elämää. Lapsi on kuitenkin tänään samanlainen kuin 50 vuotta sitten. Hän tarvitsee aikuisen huomion, tuen ja välittämisen.