Teatteri on taianomainen maailma. Sitä katsoessa voi liikuttua, hämmästyä, oivaltaa ja nauraa. Pienelle lapselle teatterissa on jotain sanoinkuvaamatonta. Muistan ikuisesti oman, ensimmäisen teatteriesityksen.
Vene, joka lipui keskellä lavaa. Hahmot, jotka elivät edessäni. Jännitys, valot ja äänet, vieressä olevan kaverin kurkotus, että hän näkisi paremmin, mitä lavalla tapahtuu. Se oli ihmeellistä. Näkymä edessäni oli putkahtanut jonkinlaisesta taikamaailmasta eteeni. Se oli niin lähellä, että olisin voinut hypätä sen maailmaan itse mukaan. Myöhemmin kävin lainaamassa kirjastosta tarinan itselleni. Seuraavat viikot leikimme Kaislikossa suhisee -leikkiämme ojien pientareilla. Äitini huomasi intoni ja ilmoitti minut teatteriharrastuksiin.
Teatteriharrastuksiin lähdin aina kovalla tohinalla. En malttanut odottaa, että saisin olla rikkauksien keskellä elävä prinsessa, lohikäärmettä vastaan taisteleva ritari tai koukkuselkäinen noita-akka. Tunteiden kokeminen ja erilaisten luonteenpiirteiden kokeilu kutkutteli mieltä. Tällaistako olisi olla joku toinen? Tällaiseltako tuntuu olla rohkea, arka, kiukkuinen ja hauska? Innostuin niin lujaa, että kakkosluokalla pakotin muut luokkakaverit tekemään kanssani teatteriesityksen Lumikista. Valitettavasti kesken esityksen lavasteseinä kaatui ja Lumikin koti tuhoutui. Neuvokkaana tyttönä ilmoitin kuitenkin katsojille, että iso paha susi oli tullut paikalle puhkumaan sen kumoon ja niin näytelmä jatkui eteenpäin.
Teatteri on lapselle mahdollisuuksien maailma. Mahdollisuus kokea jotain uutta. Kasvaa muiden kanssa, innostua ja kokeilla uusia asioita turvallisesti. Leikkiä ajatuksella siitä, mitä oma elämä voi olla. Teatteri kehittää lapsen mielikuvitusta, ryhmätyöskentelytaitoja ja tunteiden ilmaisua. Se antaa tilaa unelmille, mahdottomillekin.
Meillä Teatteri Hysteriassa on aluillaan lastenkulttuuriohjelman kehittäminen, joka on saanut tukea Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta. Tuen avulla pääsemme kehittämään lasten teatteritoimintaa ja esityksiä niin perheen pienimmille kuin vähän suuremmillekin. Syyslomalla 10-12-vuotiaat lapset pääsevät tutustumaan teatterin tekemiseen syyslomaleirin muodossa ja marraskuussa perheen pienimmille on luvassa Virtahepo ja muita hevosia -näytelmä. Luvassa on taianomaisia hetkiä ja muistoja, jotka kantavat läpi elämän.
Kirjoittaja on on teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä