Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Palvellen parasta

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta koskettaa jokaista eteläpohjalaista, sillä todennäköisesti jossain vaiheessa elämäämme tulemme tarvitsemaan joko sosiaali- tai terveydenhuollon palveluja. Toimivat pelastustoimen palvelut varmistavat, että pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn ja riittävän varautumisen myötä meidän on turvallista asua ja elää Etelä-Pohjanmaalla.

Hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen myötä sote-keskukset ja perhekeskukset toimivat koko Etelä-Pohjanmaan alueella samoilla periaatteilla tarjoten kuntalaisille esimerkiksi perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä, neuvolapalveluja ja muita ehkäiseviä palveluja. Päivystys- ja sairaalapalvelut toimivat keskitetysti Seinäjoen keskussairaalassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuotetaan kaiken ikäisille hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi asiakasmaksuja, palkkioiden määriä ja palveluiden myöntämisperusteita on yhdenmukaistettu, mikä voi aiheuttaa muutoksia nykytilanteeseen. Myös toimipisteiden aukioloaikoihin voi tulla muutoksia. Historiallisen suuresta muutoksesta huolimatta moni asia pysyy kuitenkin ennallaan. Tutut hoitajat työskentelevät edelleen sote-keskuksissa, sosiaalityöntekijät perhekeskuksissa ja koulukuraattorit kouluilla. Sujuvan siirtymän turvaamiseksi myös puhelinnumerot pysyvät ennallaan.

Hallinnollisesti ajateltuna muutos on mittava, sillä vuoden vaihteessa yli 10 400 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaista siirtyy liikkeen luovutuksen periaattein uuden organisaation työntekijöiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka kymmenes eteläpohjalainen työskentelee hyvinvointialueella. Välillisesti tarkasteltuna luku on kuitenkin paljon suurempi, sillä oman tuotannon lisäksi hyvinvointialue tulee hankkimaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Tavoitteena on kehittää yhdessä alueen yritysten ja järjestöjen kanssa monituottajaympäristö, mikä turvaa riittävän ja toimivan alueellisen palvelutuotannon. Tiivis kumppanuus ja yhteistyö kuntien kanssa on myös ensiarvoisen tärkeää. Eri toimijoiden kanssa on hyvä sopia yhteisistä pelisäännöistä ja toimia hyvinvointialueen palvelulupauksen mukaisesti. Palvelulupaus ”Palvellen parasta” takaa meille sen, että Etelä-Pohjanmaalla on hyvä elää, asua ja tehdä töitä myös tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on hyvinvointialueen muutosjohtaja ja sosiaalityön professiojohtaja