Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Lapsen oikeus on olla turvassa

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään lauantaina. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus turvallisuuteen. Teema on mitä ajankohtaisin, kun koko maailmaa ravisuttavat pandemian uhka ja sota sekä niiden seurauksena kehittynyt taloudellinen epävarmuus heijastuvat lasten elämään. Nuoria huolestuttaa myös ilmastonmuutos, jonka seuraukset he joutuvat meitä vanhempia sukupolvia rajummin kohtaamaan.

Suomalaiset lapset nauttivat perusoikeuksista ja yhteiskunta huolehtii heikoimmistaan niin hyvin, että puhe lapsen oikeuksista ja niiden vahvistamisen tärkeydestä voi tuntua etäiseltä. Meille on päivänselvää se, että lapsi käy koulua, syö ravitsevasti päivittäin ja saa viettää päivänsä leikkien ja oppien turvatussa ympäristössä, kuten lapsen kuuluukin. Meillä ei ole sotaa, ei nälänhätää eikä lapsia alistavaa kulttuuria, jossa lapsi on oikeuksia omaamaton hyödyke.

Some-todellisuudessa lapsi voi kokea turvattomuutta.

Mutta hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden keskellä suomalaisilla lapsilla on omat haasteensa. Tietoisuus globaaleista uhkakuvista aiheuttaa huolta. Lasten henkisen pahoinvoinnin lisääntymisestä puhutaan paljon. Pahoinvointi lisää sosiaalisen kanssakäymisen haasteita, ahdistusta, väkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä.

Muuttuneessa maailmassa vanhempien on ollut vaikea pysyä lapsiin vaikuttavan kehityksen perässä. Puhelin on nykyajan lapsille todella kuin elin, käteen kasvanut portti rinnakkaistodellisuuteen, jonne kaikki vanhemmat eivät osaa astua ja osaa ei kiinnosta astua. Some-kanavien kautta lapseen vaikutetaan ilman vanhemman turvaa ihmisen herkimmässä vaiheessa, kun itsetunto on vasta kehittymässä ja minäkuva muodostumassa. Kun siinä vaiheessa silmille syötetään vääristettyä kuvaa kanssaihmisten olemuksesta ja elämästä, johon lapsi sitten samaistuu ja itsekin pyrkii, edellytykset onnelliseen kasvuun ja kehitykseen on kadotettu. Kun lapsi vertaa ainutlaatuista ja arvokasta itseään kuvankäsittelyn kautta luotuihin epäaitoihin henkilöihin, nousee hänellä tyytymättömyys ja häpeä siitä, millainen hän on. Some-todellisuudessa lapsi voi kokea turvattomuutta, joutuessaan kohtaamaan sen uhat yksin.

Jokaisella vanhemmalla on oikeus ja ennen muuta velvollisuus tarkkailla ja seurata, miten lapsi aikansa puhelimen kanssa viettää. Siinä on se viesti, minkä lasten parissa työtä tekevät sosiaalialan ammattilaiset jokaisessa aihetta sivuavassa keskustella tuovat esille. Lapsen oikeus on olla turvassa myös tuon maailman uhkilta. Se on aikuisten luoma vaihtoehtoinen todellisuus, johon lapset liian varhain ajautuvat sisälle.