Joulu lähestyy ja tonttulakit vilahtelevat katukuvassa. Parin vuoden koronahiljaisuuden jälkeen on juhlittu taas pikkujouluja ja kierretään jouluostoksilla lähes entiseen tahtiin. Ihmiset valmistautuvat juhlakauteen, mutta iloa varjostaa synkkä maailmantilanne: Venäjän käymä hyökkäyssota seurannaisvaikutuksineen nostaa hintoja kautta linjan energiamarkkinoiden vanavedessä.
Hallitus on pyrkinyt luomaan mekanismeja, joiden on tarkoitus kompensoida sähkön hinnannousua kotitalouksille, joihin hintapiikki osuu kaikkein voimakkaimmin. Lapsiperheiden joululahjana lapsilisät tuplataan, ja tämä kädenojennus ulotetaan koskemaan myös vähävaraisempia perheitä. Nämä toimenpiteet tarjoavat hetken helpotusta, mutta näkymä on monilla silti synkkä. Hinnat jatkavat nousuaan, mutta palkat laahaavat perässä.
Työmarkkinoilla paine nousee ja tilanne lämpenee samaan aikaan, kun pakkanen kiristyy. Vuosikausia alakohtaisia neuvotteluja vaatineet työnantajien etujärjestöt ovat jarrutelleet neuvotteluja ja kaupan alalla jopa kieltäytyneet kokonaan käymästä niitä loppuvuoden aikana. Sopimuksettomaan tilaan on päädytty jo ainakin hiihtokeskusalalla, jolla nähtiin ensimmäiset työtaistelutoimet menneenä viikonloppuna. Kaupan alalla sopimus on vielä voimassa, mutta työnantajan neuvotteluhaluttomuus on johtanut ulosmarsseihin. Työrauhavelvoite on päättynyt myös kaikilla teknologiateollisuuden sopimusaloilla.
Näillä aloilla on taottu kaikkien aikojen ennätystuloksia ja tilauskirjat ovat edelleen pullollaan, mutta työntekijöille ei haluta jakaa tuloksesta edes ostovoimaa ylläpitäviä korotuksia. Samaan aikaan hyväntekeväisyysjärjestöt raportoivat lahjoitustarpeiden kasvusta.
Ahneudella ei tunnu olevan mitään rajoja, eikä työmarkkinoiden vakaus tunnu juurikaan kiinnostavan. Vaikuttaakin siltä, että työnantajien puolesta neuvottelevien järjestöjen tavoitteena on tosiasiallisesti kriisiyttää neuvottelut alalla kuin alalla kevään lähestyessä. Ylätason koordinointi on jopa myönnetty epäsuorasti, kun neuvotteluhaluttomuutta on perusteltu kunta- ja hoiva-alan sopimuksilla.
Työntekijäjärjestöjen neuvottelutavoitteet ovat tilanteen huomioiden varsin kohtuullisia. Esimerkiksi Insinööriliitto on ilmoittanut julkisesti hakevansa palkkaratkaisua, joka huomioi ensi vuodelle ennustetun inflaation ja tuottavuuden kasvun. Kuluvan vuoden 8% inflaatiolle ei siis haeta lainkaan kompensaatiota. Palkkaneuvotteluiden kariuduttua ja sopimuksen rauettua neuvottelupöytään on noussut myös perhevapaisiin tehtyjen lakimuutosten huomioiminen neuvoteltavassa sopimuksessa.
Toivottavasti joulurauhan julistamiseen mennessä työmarkkinajärjestöt pääsevät sopuun ja myös työrauha on laskeutunut.
Kirjoittaja on Seinäjoen Vasemmiston puheenjohtaja.