Päätoimittajalta Maakunta tarvitsee lisää osaajia valmistavia koulutuspaikkoja

Tämän lehden koulutusteemassamme aiheena on 18.-19. tammikuuta Seinäjoella järjestettävät Opinlakeusmessut. Koronavuosien jälkeen tapahtuma pystytään jälleen järjestämään ja paikalle odotetaan 10 000 koulutuksesta kiinnostunutta nuorta, vanhempaa ja alaan liittyvää toimijaa.

Maakunnan koulutuksen, erityisesti korkeakoulutuksen, lisääminen ja kehittäminen ei ole vain oppilaitosten asia, vaan se on koko maakunnan menestyksen keskiössä. Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan maakunnan koulutustaso on alueiden välisessä vertailussa yhä matala ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on maakunnista toiseksi matalin. Vallitsevassa työntekijä- ja osaajapulassa kisa nuorista kasvaa. Seinäjoen seutu tarvitsee lisää korkeakoulujen opiskelupaikkoja. Tarvitsemme lisää myös kansainvälisiä opiskelijoita, joista pitää pystyä lisäksi pitämään kiinni heidän valmistuttuaan täkäläisistä oppilaitoksista ammattiin. SeAMKin englanninkieliset koulutuslinjat vetivät jo viime vuonna ennätysmäärän hakijoita, suomalainen koulutuksen taso ja edullisuus tunnetaan maailmalla. Opiskelumahdollisuudet vaikuttavat paljon Seinäjoen ja koko Etelä-Pohjanmaan vetovoimaan nuorten silmissä. Kyse on myös alueen imagosta. Maakunnan jälkijättöisyys digitalisaatiossa, korkeakoulutettujen matala osuus väestöstä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) tehtyjen panostusten vähäisyys muihin maakuntiin verrattuna eivät houkuttelevuutta lisää.

Etelä-Pohjanmaan Huomisen lakeus -maakuntastrategia korostaa, että matala koulutustaso ja TKI-resurssien vähäinen määrä hidastavat alueemme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittymistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja tuottavuuskasvun aikaansaamista. Maakuntastrategiaan kirjattu tavoite on ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason koulutuksen tarjonnan huomattava lisääminen ja korkeakouluyhteisön vahvistaminen.

Aluepoliittisesta näkökulmasta koulutuspaikkojen saaminen Etelä-Pohjanmaalle on perusteltua.

Toisen asteen maksuttomuudesta on Suomessa nautittu syksystä 2021. Sen vaikutuksia nuorten opiskeluun ohjautumiseen nähdään vasta tulevina vuosina, jos maksuttomuus jatkuu.

Merkittäviä aiheita on keskusteluissa koulutuksen saralla, kun eduskuntavaalit lähestyvät.