Kolumni Totuuden vartijat

Tämän aviisin toimituksessa tuskin pompittiin innosta, kun tieto Seinäjoen Sanomien myymisestä kilpailijalle tuli julkiseksi. Mitä tapahtuu seuraavaksi jää nähtäväksi; lopetetaanko koko lehti, vai syntyykö kenties kokonaan jotain uutta? Vaikea on kuitenkaan nähdä, että nykyinen omistaja julkaisisi sekä Seinäjoen Sanomia että Eparia, jotka kuitenkin kilpailevat samoista lukijoista ja mainostajista.

Seinäjoen Sanomat tuntuu edelleen olevan se uusi kaupunkilehti, vaikka sen ensimmäisen numeron ilmestymisestä on kulunut jo yli viisitoista vuotta.

Seinäjoen Sanomien alkutaipaleen lehdistä mieleen on jäänyt silloisen sanomajohtajan A-P Pietilän kolumnit, joissa tasaisesti haukuttiin vasemmistolaiset huonosta talouden hoidosta ja oikeastaan kaikesta muustakin. Maailma on sillä tavalla turvallinen paikka, ettei se siltä osin ole muuttunut; talous kuulemma sakkaa edelleen ja vieläkin se on vasemmiston vika, ainakin jos maakunnallisten ja valtakunnallisten lehtien päätoimittajilta kysytään. No, Pietilän puolustukseksi on sanottava, että taisipa haukut saada välillä vähän kaikki muutkin.

Kaiken ja kaikkien haukkuminen hoidetaan nykyisin niin hyvin netistä, ettei ainakaan kaupunkilehtien sivuilla tänä päivänä törmää kovin usein kirpeisiin yhteiskunnallisiin kannanottoihin. Kun keskustelut käydään huippunopeudella, muutamalla sadalla merkillä ja aihe vaihtuu noin tunnin välein, voi eilen kerrottu uutinen olla kerran viikossa ilmestyvälle lehdelle julkaisupäivänä jo vanha.

Totuuden vartijoina toimittajat ja kolumnistit ovatkin jo ajat sitten menettäneet vartiotorninsa. Kärkkäästi kirjoitettu uutinen, juttu tai kolumni ammutaan noin viisi sekuntia ilmestymisensä jälkeen netissä alas. Joskus hyvin perustein, joskus vähän vähemmän hyvin perustein. Viihdearvo on ehkä lisääntynyt, sisälukutaito meillä kansalaisilla ei ehkä niinkään. Lehdet eivät kuitenkaan enää päätä, kuka saa sanoa ja mitä.

Kaupunkilehtemme Seinäjoen Sanomat ja Epari ovat keskittyneet viime vuosina enemmän positiiviseen otteeseen. Kriittiset puheenvuorot tai mielipiteitä jakavat aiheet ovat vähemmistössä. Puolueettomalle paikalliselle lehdelle se taitaa olla ainoa keino selvitä, ainakin jos mielii pitää lukijajoukkonsa runsaana ja mainostajat tyytyväisenä. Loukkaantuminen kun on nykyisin aika helppoa. Se on samalla vähän sääli, kyllähän hyvällä tyylitajulla kirjoitettua pikku sivallusta on aina viihdyttävää lukea. Ainakin, jos ei itse koe olevansa sivalluksen kohteena.

Kirjoittaja on Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Seinäjoelta.