Miten sota-aikana elettiin arkea? Miten poissaolevien miesten työt järjestettiin uudelleen? Miten pula-aika vaikutti esimerkiksi nuorten vapaa-ajan viettoon?
Seinäjoella perehdytään ja eläydytään sotavuosien arkeen kotirintamalla. Aikaa on, sillä helmikuussa Suojeluskunta- ja lottamuseossa avautuva Kotirintamalla-näyttely on esillä lähes vuoden ajan aina vuoden 2021 maaliskuuhun saakka.
Näyttelyssä ääneen pääsevät miesten sotamuistelujen sijasta kotirintaman naiset ja lapset. Aiheina ovat muun muassa työnteko, talkoot, vapaa-ajan viettäminen, pula-aika ja perhe-elämä.
– Kotirintamalla työnteko määritti pitkälti ihmisten arkea ja elämää. Työikäisten miesten ollessa rintamalla naiset ja lapset tarttuivat myös perinteisiin miesten töihin. Töissä auttoivat lisäksi maaseudulle sijoitetut sotavangit. Lapset kasvoivat työntekoon ja joutuivat olemaan paljon poissa koulusta. Vapaa-aika oli vähäistä ja se käytettiin toisten auttamiseen ja vapaaehtoistyöhön erilaisissa järjestöissä, näyttelyn tiedotteessa kuvaillaan ydinkysymyksiä.
– Huvitteluun ei ollut paljon mahdollisuuksia, mutta ainakin osa nuorista löysi tapoja viettää aikaa yhdessä ja elää myös nuoruuttaan. Sota-ajan ankeista kokemuksista huolimatta monille on jäänyt myönteisiä kokemuksia kotirintaman yhteisöllisyydestä ja toisten auttamisesta.
Näyttely on koottu Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon, Vastuun Naiset ry:n ja Tampereen yliopiston yhteishankkeen tuloksena syntyneistä kotirintamanaisten haastatteluista. Vuosina 2002–2008 Vaasan läänin alueella tehtiin yhteensä 653 henkilöhaastattelua. Haastatteluiden lisäksi talteen otettiin esine- ja valokuvalahjoituksia.
Näyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 21.2. Päivän aikana näyttelyyn on vapaa pääsy, ja museolla järjestetään ilmaisia yleisöopastuksia.
Avajaisten oheistapahtumana järjestetään Salatanssit, jonka aikana tanssitaan sota-ajan musiikin tahtiin, opetellaan Jazz Roots -soolotanssia sekä kuunnellaan Kurikan pelimannien säestämiä sota-ajan iskelmiä.