Pinja, 23, ja Miikka, 27, ostivat ensimmäisen asuntonsa – "Laina ei ahdista, koska samansuuruisista asumismenoista on selvitty tähänkin asti"

Jyväskyläläiset Pinja Hytönen ja Miikka Martikainen ovat uunituoreita ensiasunnon omistajia. He tekivät kaupat Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevasta rivitalokolmiosta viikko sitten.

Kasvatustieteitä Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Hytönen, 23, ja sovellusasiantuntijana työskentelevä Martikainen, 27, kertovat etsineensä ensimmäistä omaa omistusasuntoa pari vuotta sitten.

He asuivat tuolloin vielä Hytösen opiskeluiden vuoksi Joensuussa. Molemmille oli kuitenkin selvää, että omaan kotikaupunkiin palataan vielä.

– Mietimme välillä omakotitaloa, välillä kerrostaloasuntoa. Totesimme kuitenkin, että rivitaloasunto on meille helpoin vaihtoehto ainakin tällä hetkellä, Martikainen perustelee.

– Meillä ei ole sellaisia kädentaitoja, joita omakotitalon ylläpitäminen vaatii, eikä kyllä aikaakaan siihen, Hytönen jatkaa.

Pariskunnan ensimmäisessä omistuskodissa on 80 neliötä. Se on valmistunut vuonna 2009.

– Katselimme sekä kolmioita että neliöitä. Yhtään pienempään emme halunneet.

Asunto on hyvässä kunnossa, mutta pariskunta tekee ennen muuttoa pintaremonttia, jotta saa huoneista omannäköisiään.

He olivat katselleet myös parikymmentä vuotta vanhempaa rivitaloasuntoa mutta päätyivät kuitenkin uudempaan, sillä se ei vaadi remontteja lähiaikoina.

– Toinen vaatimus oli, että talossa on joko kauko- tai maalämpö. Asuimme Joensuussa luhtitalossa, jossa oli suora sähkölämmitys. Ne sähkölaskut olivat ihan järjettömiä, Martikainen kertoo.

Toteutuneita haaveita on myös pieni piha, joka haluttiin ennen kaikkea perheen koiran vuoksi. Sen hoitoa helpottaa myös uudessa asunnossa oleva kodinhoitohuone.

Asunnon hinta, 175 000 euroa, katettiin asuntolainalla. Lainalle tarvittiin takaajia, ja he löytyivät perhepiiristä.

– Asunto on hiukan kalliimpi kuin mitä olimme ajatelleet. Toisaalta se on samalla uudempi kuin mitä olimme katselleet ja siten huolettomampi asua.

Asuntolainaa Martikainen ja Hytönen kysyivät kolmesta pankista. Yksi pankeista suhtautui erityisen nihkeästi siihen, että Hytönen on päätoiminen opiskelija.

– Kyllä se muissakin pankeissa otettiin keskusteluissa esiin, mutta ei se ollut lainansaannin este missään, he kertovat.

Asuntolainan ottaminen ei erityisesti pelottanut, sillä heidän kuukausittaiset asumiskustannuksensa eivät juurikaan nouse nykyiseen vuokra-asumiseen verrattuna.

– Laina ei ahdista, koska samansuuruisista asumismenoista on selvitty tähänkin asti.

Pariskunta uskoo asuvansa uudessa kodissaan joitakin vuosia. Asuinaluetta he pitävät rauhallisena ja mukavana, eikä kymmenen kilometrin matka Jyväskylän keskustaan tunnu missään. Paitsi siinä, että pariskunta aikoo hankkia toisen auton.

Tulevaisuuden unelmana on omakotitalo.

– Se polttelee mielessä niin paljon, että ehkä se sitten seuraavaksi, Martikainen sanoo.

Yhä useampi nuori siirtää omistusasunnon hankintaa. Ensiasunto hankitaan keskimäärin vuoden vanhempana kuin reilu kymmenen vuotta sitten.

Tilastokeskuksen mukaan ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 28,8 vuotta vuonna 2018. Helsingissä se oli jo 30,3 vuotta.

Myös ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa reilusta 28 000 henkilöstä 22 000 henkilöön. Vähiten heitä oli vuonna 2013, jonka jälkeen ensiasunnon ostajien määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun.

– Kyse on osittain siitä, että vuokralla asuminen on kasvattanut suosiotaan, sanoo toimipaikan johtaja Sami Hämäläinen Nordeasta.

Monet nuoret kuitenkin haaveilevat omistuskodista. Tämä käy ilmi viime keväänä julkaistusta, pohjoismaalaisten nuorten asumistoiveita kartoittaneesta kyselystä.

Kyselyn mukaan peräti 94 prosenttia suomalaisnuorista haluaisi asua kymmenen vuoden päästä omistusasunnossa, jos saisi vapaasti valita. Kyselyn teettivät pohjoismaiset rakennusalan liitot.

Nuoret myös säästävät ahkerasti asuntoa varten, sillä asuntosäästöpalkkio- eli asp-tilien suosio on kasvanut hurjasti 2010-luvulla.

Osa kasvusta selittyy järjestelmän parantuneilla ehdoilla, kuten ikärajan nostolla 39 vuoteen sekä asp-tilille maksettavalla, muita tilejä paremmalla korolla.

Asp-järjestelmä on tarkoitettu helpottamaan nuorten ensiasunnon ostoa. Asp-tilin voi avata 15–39-vuotias.

Asunto jää ostamatta tai ostoa lykätään ennen kaikkea taloudellisista syistä, kuten epävarman työllisyystilanteen vuoksi. Nuoret eivät sido itseään asuntolainoihin, kun töiden jatkuvuudesta ei ole varmuutta.

Töitä voi olla tarjolla toisella paikkakunnalla, ja tällöin vuokra-asunnosta luopuminen on joustavampaa kuin omistusasunnosta.

Asuntojen kalleus on iso syy varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Kiinteistöalan yritys Realia Managementin hiljattain teettämän, vuokralla asujille suunnatun tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole varaa omistusasuntoon.

– Osalla syynä voi olla myös se, että sopivaa asuntoa ei ole löytynyt. Varsinkin yksiöt ja kaksiot menevät usein sijoittajille, Hämäläinen näkee.

Asumiseen ei välttämättä edes haluta sitoa isoa määrää rahaa.

– Nuorilla on kova tarve päästä kokemaan ja tekemään erilaisia asioita ennen vakiintumista. He panostavat reppureissuihin ja muihin irtiottoihin, sanoo OP Koti Keski-Suomen toimitusjohtaja Janne Särkkä

Ensiasunnon ostoa lykätään usein ajankohtaan, jolloin nuoret pariutuvat tai suunnittelevat lasten hankkimista.

– Ensiasunnon ostajissa on enemmän pariskuntia kuin sinkkuja, Särkkä toteaa.

Ensiasunnoksi ostetaan monenlaisia asuntoja. Osa lähtee liikkeelle hyvin maltillisesti, osa ostaa heti kerralla hieman isomman esimerkiksi toiveissa olevan perheenlisäyksen vuoksi.

Särkän mukaan ensiasunnon ostajia kiinnostavat tällä hetkellä esimerkiksi rivitaloasunnot, joissa on oma sauna, piha ja grillausmahdollisuus.

– Parhaiten heille menevät kaupaksi nykyaikaiset rivitalokolmiot, joiden hinta pyörii 180 000–190 000 eurossa.

Toisaalta ensi kertaa asuntokaupoilla olevien suosiossa ovat kivalla alueella sijaitsevat vanhat kerrostaloasunnot, jotka voi remontoida mieleisekseen.