Pinja, 23, ja Miikka, 27, ostivat ensimmäisen asuntonsa – "Laina ei ahdista, koska samansuuruisista asumismenoista on selvitty tähänkin asti"

Miikka Martikainen ja Pinja Hytönen pääsevät muuttamaan uuteen asuntoonsa helmikuun lopussa. Hanna Marjanen

Eija Marja-aho

Jyväskyläläiset Pinja Hytönen ja Miikka Martikainen ovat uunituoreita ensiasunnon omistajia. He tekivät kaupat Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevasta rivitalokolmiosta viikko sitten.

Kasvatustieteitä Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Hytönen, 23, ja sovellusasiantuntijana työskentelevä Martikainen, 27, kertovat etsineensä ensimmäistä omaa omistusasuntoa pari vuotta sitten.

He asuivat tuolloin vielä Hytösen opiskeluiden vuoksi Joensuussa. Molemmille oli kuitenkin selvää, että omaan kotikaupunkiin palataan vielä.

– Mietimme välillä omakotitaloa, välillä kerrostaloasuntoa. Totesimme kuitenkin, että rivitaloasunto on meille helpoin vaihtoehto ainakin tällä hetkellä, Martikainen perustelee.

– Meillä ei ole sellaisia kädentaitoja, joita omakotitalon ylläpitäminen vaatii, eikä kyllä aikaakaan siihen, Hytönen jatkaa.

Pariskunnan ensimmäisessä omistuskodissa on 80 neliötä. Se on valmistunut vuonna 2009.

– Katselimme sekä kolmioita että neliöitä. Yhtään pienempään emme halunneet.

OP Koti Keski-Suomen kiinteistönvälittäjä Petri Vainio-Pekka (vas)., Pinja Hytönen ja Miikka Martikainen käyvät asioita vielä kertaall Kuva: Hanna Marjanen Hanna Marjanen

Asunto on hyvässä kunnossa, mutta pariskunta tekee ennen muuttoa pintaremonttia, jotta saa huoneista omannäköisiään.

He olivat katselleet myös parikymmentä vuotta vanhempaa rivitaloasuntoa mutta päätyivät kuitenkin uudempaan, sillä se ei vaadi remontteja lähiaikoina.

– Toinen vaatimus oli, että talossa on joko kauko- tai maalämpö. Asuimme Joensuussa luhtitalossa, jossa oli suora sähkölämmitys. Ne sähkölaskut olivat ihan järjettömiä, Martikainen kertoo.

Toteutuneita haaveita on myös pieni piha, joka haluttiin ennen kaikkea perheen koiran vuoksi. Sen hoitoa helpottaa myös uudessa asunnossa oleva kodinhoitohuone.

Asunnon hinta, 175 000 euroa, katettiin asuntolainalla. Lainalle tarvittiin takaajia, ja he löytyivät perhepiiristä.

– Asunto on hiukan kalliimpi kuin mitä olimme ajatelleet. Toisaalta se on samalla uudempi kuin mitä olimme katselleet ja siten huolettomampi asua.

Asuntolainaa Martikainen ja Hytönen kysyivät kolmesta pankista. Yksi pankeista suhtautui erityisen nihkeästi siihen, että Hytönen on päätoiminen opiskelija.

– Kyllä se muissakin pankeissa otettiin keskusteluissa esiin, mutta ei se ollut lainansaannin este missään, he kertovat.

Asuntolainan ottaminen ei erityisesti pelottanut, sillä heidän kuukausittaiset asumiskustannuksensa eivät juurikaan nouse nykyiseen vuokra-asumiseen verrattuna.

– Laina ei ahdista, koska samansuuruisista asumismenoista on selvitty tähänkin asti.

Miikka Martikainen ja Pinja Hytönen uskovat asuvansa uudessa asunnossaan joitakin vuosia. Omakotitalo lienee parsikunnan seuraava etappi. Kuva: Hanna Marjanen Hanna Marjanen

Pariskunta uskoo asuvansa uudessa kodissaan joitakin vuosia. Asuinaluetta he pitävät rauhallisena ja mukavana, eikä kymmenen kilometrin matka Jyväskylän keskustaan tunnu missään. Paitsi siinä, että pariskunta aikoo hankkia toisen auton.

Tulevaisuuden unelmana on omakotitalo.

– Se polttelee mielessä niin paljon, että ehkä se sitten seuraavaksi, Martikainen sanoo.

Yhä useampi nuori siirtää omistusasunnon hankintaa. Ensiasunto hankitaan keskimäärin vuoden vanhempana kuin reilu kymmenen vuotta sitten.

Tilastokeskuksen mukaan ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 28,8 vuotta vuonna 2018. Helsingissä se oli jo 30,3 vuotta.

Myös ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa reilusta 28 000 henkilöstä 22 000 henkilöön. Vähiten heitä oli vuonna 2013, jonka jälkeen ensiasunnon ostajien määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun.

– Kyse on osittain siitä, että vuokralla asuminen on kasvattanut suosiotaan, sanoo toimipaikan johtaja Sami Hämäläinen Nordeasta.

Monet nuoret kuitenkin haaveilevat omistuskodista. Tämä käy ilmi viime keväänä julkaistusta, pohjoismaalaisten nuorten asumistoiveita kartoittaneesta kyselystä.

Kyselyn mukaan peräti 94 prosenttia suomalaisnuorista haluaisi asua kymmenen vuoden päästä omistusasunnossa, jos saisi vapaasti valita. Kyselyn teettivät pohjoismaiset rakennusalan liitot.

Nuoret myös säästävät ahkerasti asuntoa varten, sillä asuntosäästöpalkkio- eli asp-tilien suosio on kasvanut hurjasti 2010-luvulla.

Osa kasvusta selittyy järjestelmän parantuneilla ehdoilla, kuten ikärajan nostolla 39 vuoteen sekä asp-tilille maksettavalla, muita tilejä paremmalla korolla.

Asp-järjestelmä on tarkoitettu helpottamaan nuorten ensiasunnon ostoa. Asp-tilin voi avata 15–39-vuotias.

Asunto jää ostamatta tai ostoa lykätään ennen kaikkea taloudellisista syistä, kuten epävarman työllisyystilanteen vuoksi. Nuoret eivät sido itseään asuntolainoihin, kun töiden jatkuvuudesta ei ole varmuutta.

Töitä voi olla tarjolla toisella paikkakunnalla, ja tällöin vuokra-asunnosta luopuminen on joustavampaa kuin omistusasunnosta.

Asuntojen kalleus on iso syy varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Kiinteistöalan yritys Realia Managementin hiljattain teettämän, vuokralla asujille suunnatun tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole varaa omistusasuntoon.

– Osalla syynä voi olla myös se, että sopivaa asuntoa ei ole löytynyt. Varsinkin yksiöt ja kaksiot menevät usein sijoittajille, Hämäläinen näkee.

Asumiseen ei välttämättä edes haluta sitoa isoa määrää rahaa.

– Nuorilla on kova tarve päästä kokemaan ja tekemään erilaisia asioita ennen vakiintumista. He panostavat reppureissuihin ja muihin irtiottoihin, sanoo OP Koti Keski-Suomen toimitusjohtaja Janne Särkkä

Kuva: Suvi Lantta

Ensiasunnon ostoa lykätään usein ajankohtaan, jolloin nuoret pariutuvat tai suunnittelevat lasten hankkimista.

– Ensiasunnon ostajissa on enemmän pariskuntia kuin sinkkuja, Särkkä toteaa.

Ensiasunnoksi ostetaan monenlaisia asuntoja. Osa lähtee liikkeelle hyvin maltillisesti, osa ostaa heti kerralla hieman isomman esimerkiksi toiveissa olevan perheenlisäyksen vuoksi.

Särkän mukaan ensiasunnon ostajia kiinnostavat tällä hetkellä esimerkiksi rivitaloasunnot, joissa on oma sauna, piha ja grillausmahdollisuus.

– Parhaiten heille menevät kaupaksi nykyaikaiset rivitalokolmiot, joiden hinta pyörii 180 000–190 000 eurossa.

Toisaalta ensi kertaa asuntokaupoilla olevien suosiossa ovat kivalla alueella sijaitsevat vanhat kerrostaloasunnot, jotka voi remontoida mieleisekseen.

Ensiasun

Ensiasunnon ostaja saa joitakin helpotuksia verotuksessa sekä asuntolainaansa.

Ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, joka on asunto-osakkeissa kaksi prosenttia ja kiinteistöissä neljä prosenttia kauppahinnasta.

Verovapaus edellyttää, että ostaja on kaupantekohetkellä 18–39-vuotias ja omistaa kaupan jälkeen asunnosta vähintään puolet.

Asunnon on oltava vakituinen asunto ja siihen pitää muuttaa puolen vuoden kuluessa kaupanteosta.

Varainsiirtoveroilmoitus on kuitenkin toimitettava verotoimistoon, vaikka veroa ei tarvitse maksaa.

Ensiasuntoa varten otetun lainan koroista voi saada tavallista suuremman vähennyksen verotuksessa.

Korkojen vähennyskelpoinen osuus vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole, koroista syntyy alijäämää.

Ensiasunnon lainan koroista alijäämähyvitys on 32 prosenttia, mikä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa asuntolainoissa.

Ensiasunnon ostaja voi saada asuntolainaa enimmillään 95 prosenttia asunnon kauppahinnasta. Muille asunnonostajille tämä niin sanottu lainakatto on 85 prosenttia.

Lainakatto tarkoittaa, että asunnon ostaja tarvitsee lainan lisäksi joko säästöjä tai vakuuksia. Ostettava asunto käy vakuudeksi, mutta asunnon vakuusarvo vaihtelee pankeittain ja on yleensä 70–75 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Eli 30 prosenttia asunnon hinnasta on katettava joko säästöillä tai muilla vakuuksilla.

Lisävakuudeksi käy esimerkiksi asuntolainan valtiontakaus tai pantattavaa takaajan omaisuutta.

Ensiasunnon hankkimiseen voi saada asuntosäästöpalkkiojärjestelmän lainaa eli niin sanottua asp-lainaa.

Ennen asunnon ostoa asp-tilille pitää olla säästettynä vähintään kymmenen prosenttia asunnon hankintahinnasta. Lopulle 90 prosentille saa pankista lainaa.

Laina voi jakaantua asp-korkotukilainaan ja lisälainaan, sillä korkotukilainalle on enimmäismäärät. Ne riippuvat asuinpaikasta – pääkaupunkiseudun ulkopuolella korkotukilaina on enimmillään 115 000 euroa.

Asp-korkotukilainaan voi saada 90 prosenttiin asti maksuttoman valtiontakauksen. Lisälainan valtiontakaus on maksullinen.

Jos asp-laina riittää asunnon ostoon, lisävakuutta ei tarvita.

Asp-lainalle tai osalle siitä on mahdollista saada kymmenen vuoden ajan valtion korkotukea.

Maksimilaina-aika on 25 vuotta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomien ilmestyminen on tauolla toistaiseksi
  2. Oma raha: Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  3. Matkalla kotimaassa: Muumimaailmassa sadusta tulee hetkeksi totta – Tove Janssonin rakastettujen tarinoiden hahmoja pääsee tapaamaan poikkeuskesänäkin
  4. Esitutkinta valmistui: Naamiomiesten Espoossa tavoittelemasta kontista löytyi "tiiliskivinä" 176 kiloa kokaiinia – arvo 25 miljoonaa euroa
  5. Hyvinvointi: Antti Kuparinen, 37, päätyi paarman pureman vuoksi infektio-osastolle tiputukseen – "Molempia jalkojani alkoi särkeä aivan mielettömästi, ja kuume nousi 39,7:ään"
  6. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  7. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  8. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  9. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  10. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  11. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  12. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  13. Tuusulan asuntomessut: Asuntomessut on rakentamisen ajankuva – Tuusulan Lahelanrinteellä oli kunnia avata messujen 50 vuoden historia
  14. Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa
  15. Tuusulan asuntomessut: Esteettömyys saa kiitosta: vammaisneuvosto testasi messualueen

Näytä lisää