Jonna Uotiselle, 33, viime vuodet ovat olleet mullistavia: ensin vaihtui ala, sitten tuli avioero – "Kun sain pahimmalla hetkellä ymmärrystä ja taloudellista apua, tuli itku"

Avioero pakottaa palikat uuteen järjestykseen, myös taloudellisesti. Sen tietää kouvolalainen Jonna Uotinen, 33, joka erosi 18 vuotta kestäneestä suhteesta viime keväänä.

Teini-ikäisistä asti yhdessä ollut pari ennätti olla naimisissa kymmenisen vuotta. Heillä on kaksi tytärtä, joiden lähivanhempi Uotinen on. Lapset asuvat vanhemmillaan vuoroviikoin.

– Kun kuulin erosta, hankin jo seuraavana päivänä itselleni asunnon. Tämä oli ainoa, joka sijaitsi lähellä tyttöjen toista kotia ja oli vapaana, Uotinen sanoo ja katselee ympärilleen viihtyisässä 89 neliön rivitaloasunnossaan Kouvolan Kuusankoskella.

– Kolme huonetta ja keittiö olisi tosin riittänyt, neljäs on turha. Etenkin, kun lapset ovat isällään, tuntuu siltä.

Uotinen halusi järjestää käytännön asiat mahdollisimman nopeasti eron jälkeen. Lopullinen ositus on vielä kesken.

Jonna Uotinen työskenteli aikaisemmin hoitoalalla. Hän väsyi siihen, ettei kiihtyvän työtahdin vuoksi enää voinut tehdä työtä koko sydämellään. Palkkakin oli siksi vaatimaton, että hän teki samaan aikaan yhtä tai kahta muutakin työtä. Hän toimi muun muassa kauneudenhoitokonsulttina.

Kolmisen vuotta sitten vastaan tuli mielenkiintoinen työpaikkailmoitus. Siinä etsittiin ”seudun parasta meisselinheiluttajaa”, ja Uotinen ajatteli huvittuneena, että tuon maininnan hän haluaa CV:hensä.

– Hain töihin Fonumiin, joka korjaa kännyköitä. Haastattelussa kysyttiin, olenko tehnyt sellaista työtä koskaan. Vastasin, että en ikinä, mutta olen nopea oppiman ja haluan tuon tittelin. Haastattelun jälkeen minulle sanottiin, että tuolla asenteella paikka on sinun.

Jo samana vuonna hän tuurasi yrityksen myymäläpäällikköä Kouvolassa. Kun Lahteen avattiin uusi myymälä joulukuussa 2017, hän otti sen vastuulleen ja ajaa nyt päivittäin Kouvolan ja Lahden väliä.

– Kannatti vaihtaa alaa. Tuntuu tosin oudolta, että vaikken ole enää vastuussa ihmishengistä, saan nyt parempaa palkkaa kuin ennen.

Suurin menoero Uotisella on vuokra, joka on kuukaudessa 807 euroa vesineen ja netteineen. Erossa Uotiselle jäänyt kalliihkon auton lainanlyhennykset kurittavat myös kukkaroa, sillä auto ei yrityksistä huolimatta ole mennyt kaupaksi. Hän on iloinen siitä, että pankin kanssa on sovittu aiempaa pienemmistä kuukausieristä.

Uotinen laskee, että on osituksen jälkeen hänellä 35 000 euroa lainaa. Se koostuu autolainan lisäksi remonttilainasta, jonka hän entisen puolisonsa kanssa joutui ottamaan, kun heidän vuosia aikaisemmin myymänsä omakotitalo osoittautui hometaloksi. Korjauskustannuksia maksetaan vielä pitkään.

– Lainan vakuudeksi minulla ei ollut mitään, mutta onneksi vanhempani lähtivät takaajiksi.

Yksi ikävä yllätys tuli vastaan, kun ero oli akuuteimmillaan viime keväänä. Uotisella ei ollut maksaa uuden asunnon takuuvuokraa, ja aikaa rahojen haalimiseen oli vain päivä tai pari.

– Jouduin ensimmäistä kertaa elämässäni turvautumaan sosiaalihuollon apuun. Olin kiitollinen sille ihmiselle, joka ymmärsi tilanteeni. Kun sain avaimet käteen, tuli itku.

Uotisen tulot koostuvat palkasta, asumistuesta ja lapsilisistä.

Hänen bruttopalkkansa on noin 2 500 euroa, ja bonuksia myyntityöstä tulee noin 300 euroa kuukaudessa. Asumistukea hän saa pyöreästi 160 euroa. Lapsilisät kahdesta lapsesta yksinhuoltajakorotuksineen ovat runsaat 300 euroa kuukaudessa. Elatusapua hän ei saa, sillä lapset hoidetaan puoliksi vanhempien kesken.

Hänen oma elämäntapansa on muuttunut eron jälkeen, ja sitä hän pitää myönteisenä asiana. Avioliiton aikana rahat menivät kodin sisustukseen ja lasten vaatteisiin, ja kaiken piti aina olla uutta. Nyt hän ihmettelee, miksi on ajatellut niin.

– Olen alkanut arvostaa kierrätystä ja mietin tarkemmin, mitä oikeasti tarvitsen. Mutta matkustelusta en halua luopua.

Kotitalouden toimeentulo heikkenee usein eron myötä. Tämä johtuu siitä, että lähes samoilla tuloilla joutuu elättämään kaksi kotitaloutta, sanoo akatemiatutkija Mia Hakovirta Turun yliopistosta.

– Naisten tulot laskevat usein eron myötä, koska lapset jäävät tavallisesti asumaan äidin kanssa. Suomessa toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä, sillä he ovat usein pienituloisia, Hakovirta sanoo.

Yksinhuoltajuus on riski perheen taloudelle, mutta se ei välttämättä johda köyhyyteen. Perheen muu tilanne vaikuttaa asiaan.

Ero on Hakovirran mukaan erityisen hankala taloudellisesti, jos vanhemmat elävät perusturvan varassa.

Yksinhuoltajuus ei tuo oikeutta muuhun kuin lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, jos vanhempi asuu lapsen tai lasten kanssa yksin.

– Lisäksi lapsen toinen vanhempi on velvollinen maksamaan elatusapua. Se määräytyy molempien vanhempien tulojen ja lapsen kulujen mukaan, Hakovirta sanoo.

Lapsi voi olla oikeutettu elatustukeen, jos toinen vanhempi ei kykene maksamaan elatusapua. Yksinhuoltaja voi olla oikeutettu samoihin sosiaalietuuksiin kuin muutkin pienituloiset perheet. Niitä ovat esimerkiksi asumistuki tai toimeentulotuki.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) talousennuste vuosille 2019–2020 kertoo, että muiden palkansaajien tavoin pienituloisen yksinhuoltajan ansiotulot nousevat tänä vuonna. Osa tosin leikkaantuu pois tulonsiirtojen pienentyessä. Tänä vuonna yksinhuoltajaperheen lapsilisään tulee 10 euron korotus, ja elatustuki nousee seitsemän euroa.

Pienituloisen yksinhuoltajaperheen verotus on PT:n mukaan keventynyt vuodesta 2014 lähtien, mutta kiristyy jälleen tänä vuonna.