"Jos kirja ei iske, sen voi jättää kesken" – Seinäjoella pohditaan, miten lapset ja nuoret saadaan kirjan ääreen

Kehityspäällikkö Mervi Heikkilä suosittelee lukemaan lapselle mahdollisimman paljon jo ennen koulun aloitusta. Riina Haapala

Riina Haapala

Seinäjoen kaupunginkirjastossa aloitti tämän vuoden alussa lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallista erityistehtävää hoitava yksikkö. Yksikkö kouluttaa kirjastojen henkilökuntaa sekä jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä. Yksikköä vetää kehityspäällikkö Mervi Heikkilä, joka on aiemmin johtanut Seinäjoen kirjastopalveluja ja tunnetaan myös lasten- ja nuortenkirjailijana.

Seinäjoella on Heikkilän mukaan pitkä historia lukutaidon edistämisessä ja siihen on panostettu strategiatasolla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jokaisessa koulussa tehdään samat asiat yhdelle ikäluokalle eikä vain niin, että lähin koulu pääsee nauttimaan kirjaston tarjonnasta.

– Meillä on ollut myös paljon ennakkoluulotonta kokeilu- ja kehitystoimintaa. Erityisesti siitä, miten lukemisharrastusta voisi edistää niiden lasten kanssa, joilla on esimerkiksi lukivaikeuksia, Heikkilä kertoo.

Mutta miten lapset ja nuoret saadaan kirjan ääreen? Mervi Heikkilä muistuttaa, että jokainen lapsi on erilainen, joten täytyy lähteä lapsen mielenkiinnon kohteista. Innostus lukemiseen lähtee monesti kotoa.

– Lapselle kannattaa lukea mahdollisimman paljon jo ennen kuin lapsi menee kouluun. Säännöllinen lukeminen kehittää kieltä ja suhdetta kirjaan, Heikkilä sanoo.

– Kun mietitään vähän isompaa lasta, niin lukemista pitäisi tarjota lapsilähtöisesti ja ottaa huomioon lukutaidon taso.

Jos kirja ei esineenä ole lapselle tuttu, kannattaa kokeilla muita välineitä.

– On tutkittu, että ne, jotka lukevat vähän, saattavat innostua e-kirjoista ja äänikirjoista.

Lukemista voi kehittää myös esimerkiksi pelien kautta.

– Esimerkiksi JuniorAlias on tosi hyvä ja samalla tulee yhteistä tekemistä, Heikkilä vinkkaa.

Vaikka lapsi osaisi jo lukea, kannattaisi lapselle silti lukea ääneen.

– Suomessa on OECD-maiden korkein ero tyttöjen ja poikien lukemisessa. Erityisesti poikien kannalta olisi tärkeää, että myös isät lukisivat lapsille ja lukisivat muutenkin.

Jos lukutaitoa pitää kehittää eikä se ole kovin hyvällä tasolla, on tärkeintä Heikkilän mukaan lukea edes jotain.

– Jos ei lue, ei kannata aloittaa Sinuhe egyptiläisestä.

Heikkilä rohkaisee kaikkia lähtemään kirjastoon ja kysymään apua kirjastonhoitajilta.

– Jos on tottumaton kirjastonkäyttäjä, voi olla vaikeaa löytää luettavaa. Kirjaston henkilöstöllä on tuntuma siihen, mitä ilmestyy ja minkä tasoista lukemista kannattaa etsiä. Jos miettii vaikka pelaavia nuoria, on paljon peleihin liittyviä kirjoja ja esimerkiksi Pelit-lehti. Kun aihe kiinnostaa, motivaatio on ihan toisenlainen.

Heikkilä myös muistuttaa, ettei lukemisen tarvitse olla suorittamista.

– Jos kirja ei iske, sen voi jättää kesken eikä siinä ole mitään pahaa.

Kommentoi