Outo väärennösilmiö: Ihmiset maksavat ostoksiaan elokuvaseteleillä – "On hyvä kysymys, mikä järki niissä on"

"This is not legal. It is to be used for motion props."

"Tämä ei ole laillinen vaan tarkoitettu elokuvakäyttöön".

Tällaisia englanninkielisiä tekstejä on painettu niin sanottuihin elokuvarahoihin, vääriin euroseteleihin, joita on liikkunut viime kuukausina runsaasti koko Euroopassa. Kyseessä on uusi, poikkeuksellinen rahaväärennösilmiö.

Erikoisilla Movie money -seteleillä on onnistuttu tekemään ostoksia myös eri puolilla Suomea. Keskusrikospoliisin (KRP) tilaston mukaan viime lokakuun loppuun mennessä niitä oli käytetty noin 150 maksutapahtumassa.

Pääosa niistä on 20 ja 50 euron suuruisia, mutta joukossa on myös muutama 5 ja 10 euron paperiraha.

Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisin tietoon on tullut tällaisia yksittäisiä rahajäljitelmiä tiuhaan tahtiin viime kesäkuusta. Niitä on löydetty kaupoissa, kioskeissa ja ravintoloissa, kun ihmiset ovat käyttäneet niitä laittomasti maksuvälineenä – osa ei ole tiennyt maksavansa leikkirahalla, osa taas on.

Ennen joulua Sisä-Suomen poliisi oli takavarikoinut elokuvaseteleitä vajaan kymmenentuhannen euron edestä.

– Tällaista ei ole aiemmin tullut vastaan, rikoskomisario Jussi Pilviö sanoo.

Mikä filmiseteleiden idea oikein on?

– On hyvä kysymys, mikä järki niissä on. Jokin bisnes niissä piilee, kun niitä levitellään niin paljon ihmisille.

Ainakin niillä on siis maksettu laittomasti ostoksia.

– Erilaisia rahajäljitelmiä on hankittu aiemmin ulkomailla matkamuistoksi, Pilviö kertoo.

Poliisi ei ole päässyt elokuvaseteleiden painajien jäljille. Tutkimusten mukaan suurin osa niistä on hankittu ulkomaisista verkkokaupoista.

– Netistä saa tilattua kaikenlaista, Pilviö toteaa.

Elokuvaseteleissä ei ole turvatekijäjäljitelmiä.

– Myös muita vastaavia heikkotasoisia ylimääräisillä teksteillä tai kuvilla varustettuja väärennöksiä on käytetty onnistuneesti yhä enenevässä määrin. Tämä osoittaa, että aidon setelin turvatekijöitä ei tunneta tai niiden tarkastamiseen ei käytetä maksutilanteessa aikaa, kertoo väärennöksiä tutkivan KRP:n rikosteknisen laboratorion tekninen tutkija Marja-Leena Mönttinen

Aidot paperirahat sisältävät useita turvatekijöitä, kuten turvalangan ja vesileiman, joiden avulla väärennökset kyetään erottamaan.

– Aidon setelin tunnistamiseksi annetut ohjeet ”katso valoa vasten, tunnustele sormin ja kallistele” ovat hyvä neuvo: seteliä kannattaa aina katsoa tarkasti, neuvoo Suomen Pankin toimistopäällikkö Heli Snellman

Mönttisen mukaan Suomessa havaittujen erilaisten rahaväärennösten määrät ovat silti olleet kokonaisuutena vähäisiä koko euroajan.

– Muutamat suuremmat tapaukset tai niiden puute aiheuttavat vuosittaista vaihtelua tilastoissa. Mikään viimevuotinen tapaus ei ole laboratoriotutkimusten kannalta jäänyt mieleen, Mönttinen kertoo.

Erikoisia tapauksia on silti paljastunut filmiseteleiden lisäksi: Lahden poliisiaseman kahvikassaan ilmestyi lokakuussa tökerösti väärennetty 100 euron seteli, jonka poliisi laittoi lompakkoonsa. Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston aluesyyttäjä tutkii yhä, miten se päätyi kassaan.

Väärät paperirahat kulkeutuvat Suomeen yleensä ulkomailta. Pilviön mukaan niitä on tullut aiemmin ainakin entisistä itäblokin maista.

– Jos väärennöksen käyttäjää ei saada kiinni, väärennöksen aiheuttama taloudellinen vahinko jää väärän rahan vastaan ottaneen henkilön tai yrityksen tappioksi. Suurimmassa osassa Suomessa havaituista tapauksista on käytetty yhtä väärää seteliä kerrallaan, Mönttinen kertoo.

Rahaväärennökset löytyvät Suomessa nopeasti.

– Kauppa ja kuluttajat ovat yleensä hyvin perillä aidon rahan ominaisuuksista, Snellman sanoo.

Rahaväärennösten laaja levittäminen onkin täällä vaikeaa.

– Väärennökset huomataan viimeistään yksityisissä laskentakeskuksissa, jotka hoitavat kaupan vaihtokassatilitykset, Snellman selvittää.

Snellmanin mukaan valtaosa Suomessa havaituista väärennöksistä on heikkolaatuisia.

– Valveutunut kuluttaja tai kassatoimihenkilö tunnistaa ne kyllä. Ammattimaisten väärennösliigojen tuottamat väärennökset voivat kuitenkin olla harmillisen hyvälaatuisia.

Eniten väärennetään 20:n ja 50 euron seteleitä.

– Mahdollisesti isompia seteleitä tutkitaan tarkemmin. Väärentäjien tavoitteena lienee maksimoida hyöty ja minimoida kiinnijäämisriski, Snellman perustelee.

Suomen Pankki ja KRP arvioivat, että Suomessa löytyneiden rahaväärennösten määrä ei kasva tulevaisuudessa nykytasosta.

– Suomessa käytetään paljon setelitunnistinlaitteita, joiden johdosta väärennösten levittäminen ei ole helppoa, perustelee Marja-Leena Mönttinen.

– Yhteistyö eri viranomaisten ja laskentakeskusten, pankkien ja kaupan alan toimijoiden kesken on toimivaa. Siten laajamittaisissa levitystapauksissa väärän rahan käytöstä on suuri riski jäädä kiinni.

Suomi ei liene jatkossakaan euroväärennösten ammattimaisten levittäjien ykköskohde.

– Helpompiakin maita löytyy, Mönttinen toteaa.

Pienten väärennöstapausten määrä voi silti ajoittain lisääntyä.

– Väärennösten tilaaminen netistä saattaa houkutella yhä useampia satunnaisia kokeilijoita.

Suomen Pankin Heli Snellman kertoo, että käyttöön otettu euron uusi setelisarja sisältää useita turvatekijöitä, joita on vaikea jäljitellä.

– Siksi oletamme, että väärennösten määrä ei ainakaan kasva lähivuosina.

Mönttinen arvioi, että uusien seteleiden turvatekijät ehkäisevät huipputasoisten väärennösten valmistuksen.

– Mikään turvatekijä ei kuitenkaan estä väärentäjiä tekemästä heikkoja, keskitasoisia tai melko hyviäkin väärennöksiä. Tällaiset voivat päästä läpi maksutilanteissa, joissa turvatekijöitä ei järjestelmällisesti tarkisteta.