Taiteeseen sijoittamalla voi vaurastua, jos tekee oikeita valintoja – Tässä asiantuntijoiden vinkit: "Ei uskon asia vaan tiedettä"

Kannattaako taide-esineisiin enää sijoittaa?

Tavaran arvostus on heikentynyt ja ihmisten kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet. Uudet sukupolvet eivät myöskään enää arvosta perinteistä taidetta niin kuin vanhempansa.

– Kuinka moni nykynuori edes tietää Helene Schjerfbeckin? kysyy taiteentuntija Kira Sjöberg

Sjöberg arvioi,että taide oli vielä 1980-luvun talousnosteessa varma sijoituskohde, mutta "enää se ei ole lähtökohtaisesti hirveän hyvä".

Sjöbergin mukaan taiteeksi määritellään nykyisin monia asioita. Siksi pitää olla vankkaa taidetuntemusta, että osaa ostaa "aitoa" laatutaidetta huutokaupoista, gallerioista ja taidekaupoista.

– Jos sijoitusmielessä haluaa ostaa, on erityisen tärkeää, että ostaa aitoja teoksia ja nykytaiteessa tulevaisuuden lupauksia. Tässä on asiantuntijan apu tai oma osaaminen tärkeää, Sjöberg korostaa.

Taiteen huutokauppatalo Hagelstam & Con toimitusjohtaja Joachim Borgström taas katsoo, että taide on yhä hyvä sijoituskohde, mutta pikavoittoja sillä on useimmiten turha hakea. Sijoittajan on usein odotettava vuosia, että hänen ostamansa teoksen arvo nousee tarpeeksi ja että se kannattaa myydä.

– Nopeita voittoja on turha toivoa, ellei ole alaan hyvin perehtynyt, huomauttaa 25 vuotta taidekauppaa seurannut Borgström.

Taiteessa voi tehdä Borgströmin mukaan niin hyviä kuin huonojakin sijoituksia. Hän puhuu asiasta etenkin huutokaupan näkökulmasta.

– Hyvät sijoitukset tehdään seuraamalla jatkuvasti huutokauppoja ja olemalla niissä läsnä. Sijoittajana pitää tietää enemmän kuin muut ostajat ja olla valmis ostamaan, kun hinta on oikea.

Asiantuntijoiden mukaan taidetta kannattaa ostaa hyvämaineisista huutokauppakamareista ja gallerioista, koska ne kauppaavat aitoja teoksia ja ottavat vastuuta myynneistään.

Huutokaupat ovat hyvä pääosin vakiintuneen vanhan taiteen ja nykytaiteen myynti- ja ostopaikka. Galleriat taas ovat nykytaiteen asiantuntijoita.

– Hyvistä gallerioista ostetut öljyväriteokset pitävät arvonsa. On yhdellä tai kahdella kädellä laskettavissa, keihin suomalaistaiteilijoihin kannattaa sijoittaa, Sjöberg sanoo paljastamatta nimiä.

Hyviä sijoituskohteita ovat korkealaatuiset teokset, jotka ovat taiteilijoille ja heidän aikakausilleen tyypillisiä.

– Taidesijoittaminen ei ole uskon asia vaan tiedettä. Pitää tietää, mitä ostaa ja missä teoksen voi myydä paremmalla hinnalla, Borgström summaa.

Sjöbergin mukaan sijoittajan täytyy kääntää katse kansainvälisille markkinoille, Englannin, USA:n ja Hong Kongin taidekeskittymiin, jos tämä haluaa vaurastua kunnolla. Suomessa on vaikea rikastua taidesijoittamisella, koska markkinat ovat pienet.

– Tuotto on sidottu riskinottokykyyn. Jos sijoittaa kansainvälisille markkinoille, sijoitukset ovat yleensä suurempia ja näin tuototkin voivat olla isompia. Taidesijoituksen voitto voi olla 10–50 prosentttia hankintahinnasta, Borgström arvioi.

Haastateltavat huomauttavat, että taiteella on myös esteettinen ja tunteellinen arvo.

– Ei kannata sijoittaa taiteeseen, josta ei itse pidä ja jota ei halua katsella omalla seinällään, Borgström neuvoo.

Ei kannata sijoittaa taiteeseen, josta ei itse pidä ja jota ei halua katsella omalla seinällään.

Taidemarkkinat ovat muuttuneet Borgströmin mukaan monin tavoin 20 viime vuoden aikana. Keräilijöiden sukupolvi on vaihtunut, ja internet on tuonut taidesijoittamisen lähemmäs tavallista ihmistä ja pienentänyt hankinnoista saatavia voittoja. Nettiaikoina on entistä vaikeampi tehdä järisyttäviä taidelöytöjä, sillä ihmiset ovat aiempaa hintatietoisempia.

Borgströmin mukaan aiemmin asiakkaat ostivat nykyistä enemmän taidetta koteihinsa.

– Nykyään ostetaan vähemmän lukumääräisesti mutta ehkä kalliimpia teoksia, Borgström linjaa.

– Tyylillisesti on myös siirrytty aiempaa enemmän moderniin ja nykytaiteeseen. Aiemmin kysytympää oli klassinen taide.

Suomalaisten sijoittajien määrää on vaikea arvioida, koska tilastoja ei ole. Hagelstam & Colla on kuitenkin noin tuhat asiakasta, jotka voisi määritellä sijoittajiksi.

– On yhä paljon ihmisiä, jotka sisustavat ja ostavat laadukkaita teoksia kotiinsa. Huutokaupoista saa taideteoksia edullisimmillaan noin 100 eurolla, Borgström kertoo.

Sijoittajissa on sekä miehiä että naisia.

– Heidän taloudellinen tilanteensa on hyvä, ja yleensä heillä on muitakin sijoituksia, Borgström luonnehtii.

Sjöberg, 41,on kerännyt vuosien saatossa nykytaidetta. Hänellä on 50 työn kokoelma.

Suurin osa töistä on luomuksia, joiden kanssa Sjöberg on ollut tekemisissä aiemmissa töissään ja joiden tekijät ovat olleet tuolloin nuoria aloittelevia taiteilijoita.

Sjöberg on työskennellyt Christie'sin ja Bukowskin huutokauppayhtiöissä sekä toiminut kuvataidemanagerina.

Nykyisin espoolainenon digitaalista markkinointia tarjoavan Hopkins Oy:n konsultti, mutta hän pyörittää yhä sivutoimisesti taidenäyttelyitä järjestävää yritystä.

– Olen ostanut taidetta pääosin siitä syystä, että minua kiinnostaa teos tai taiteilija. Osasta taiteilijoista on tullut maineikkaita.

Joitakin hankintojaan Sjöberg on myös pitänyt taloudellisina sijoituksina. Tällaisia ovat muun muassa Hannu Palosuon öljyvärimaalaus ja Tuomas Aleksander Laitisen valoteos. Näiden arvo on noussut selvästi, sillä taiteilijat ovat nykyään varsin nimekkäitä.

– En ole tarkistanut, miten kokoelmani arvo on noussut ja paljonko saisin siitä rahaa. Tuhansista euroista puhutaan, mutta en mitään isoa voittoa saisi, Sjöberg arvioi.

Sjöberg ei ole vielä halunnut myydä kokoelmaansa. Hän onhuomannut, että töistä on vaikea luopua, koska niihin kehittyy tunneside.

Aiemmin Sjöberg on kaupannut joitakin teoksiaan.

– Olen saanut omani takaisin, mutta tuotto ei ole ollut kovin merkittävä.

Sjöbergin mielestä sijoittajien kannattaa tukea nuoria ammattitaiteilijoita, jotka tekevät yhteistyötä hyvien gallerioiden kanssa.

– Taiteeseen sijoittaminen on myös sijoitus suomalaisen taiteen kehitykselle.

Kirjoittaja: Tuomas Massinen