Seinäjoki ohjaa kasvua keskustaan – uusista asunnoista yli puolet aiotaan rakentaa keskustan liepeille

Seinäjoen kaupungin asuntopoliittisen ohjelman keskeinen tavoite on keskusta-alueen asukkaiden määrän kasvattaminen ja asemanseudun rakentamisen käyntiin saattaminen. Arkistokuva/ Matias Helinko

Matias Helinko

Seinäjoen rakentamisen, maankäytön, liikennesuunnittelun sekä palveluiden järjestämisen suuntaviivoja määrittelevä asuntopoliittinen ohjelma on päivitetty.

Edellinen ohjelma oli laadittu vuonna 2018 tehdyn strategiatyön yhteydessä ja määritelty kestävän ajallisesti vuoteen 2025 saakka. Valtuustokauden ollessa nyt yli puolen välin, ohjelma on kuitenkin haluttu tarkistaa.

Vaikka ohjelma ei mene yksityiskohtiin, se on merkittävä, sillä se rinnastetaan kaupungin strategisen ohjauksen kokonaisuudessa kaupunkistrategiaan. Ohjelmassa muun muassa linjataan kaupungin kasvutavoitteista asuntotuotantotarpeen osalta vuoteen 2025 saakka. Tämän lisäksi siinä otetaan kantaa rakentamisen painopistealueista, muodoista, laadusta sekä kaupunkikeskustan uudistamisesta asuntotuotannolla.

Ohjelmakauden asuntotarpeen määrittelyssä taustaolettamana pidetään edelleen kaupungin asukasluvun yhden prosentin keskimääräistä vuosikasvua. Vuoteen 2030 mennessä väkiluvun uumoillaan olevan noin 70 000. Vielä edellisessä ohjelmassa tämän tavoitteen oletettiin olevan saavutettu vuonna 2025.

Ohjelmassa kaupungin kasvun edellyttämäksi asuntotuotannon määräksi on arvioitu vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 6500 asuntoa, mikä tarkoittaa 650 asuntoa vuodessa. Näistä pääosa, 65 prosenttia, on määrä rakennuttaa ydinkeskustaan sekä keskustan läheisille pientaloalueille. Edelliseen ohjelmaan verrattuna rakentamista ohjataan entistä voimakkaammin ydinkeskustaan: ohjelman keskeinen tavoite onkin keskusta-alueen asukkaiden määrän kasvattaminen ja asemanseudun rakentamisen käyntiin saattaminen.

Pääasialliseksi asuntotyypin tarpeeksi on määritelty kerrostaloasuminen, jonka osuus koko uudistuotannosta on kaksi kolmasosaa.

Ohjelman mukaan Seinäjoen kaupunkirakennetta halutaan muutoinkin tiivistää. Keskustan lisäksi asuntotuotantoa ohjataan alueille, joissa työpaikat ja palvelut ovat saavutettavissa. Tällä tarkoitetaan Seinäjoki-Nurmo-kaupunkialuetta sekä Peräseinäjoen ja Ylistaron kaupunginosakeskuksia. Näiden ulkopuolisilla, kaupunkia ympäröivillä maaseutumaisilla alueillakin tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen.

Ohjelmakauden yhdeksi merkittävimmistä haasteista mainitaan ikääntyvien kaupunkilaisten määrän voimakas kasvu sekä asuntokuntien pieneneminen. Ikääntymisen oletetaan näkyvän tulevaisuudessa kasvavana yksinäisyytenä.

Seinäjoella halutaan ohjelman mukaisesti lisätä yhteisöllisyyttä tukevia asumismuotoja, mikä tulee ottaa jatkossa huomioon entistä paremmin kaupunkisuunnittelussa.

Yksinäisyyttä ehkäisevän asumisen muotoja varten on tarve kehittää uudenlaiset mallit, joissa yhdistyy itsenäinen asuminen ja yhteistyö palveluja tuottavien yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa.

Muut mainitut keskeiset muutokset koskevat erityisryhmien asumista sekä opiskelijoiden ja liikkuvan työvoiman kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarpeen kasvua erityisesti keskusta-alueilla.

– Työmarkkinoiden muutos lisää työvoiman liikkuvuutta ja tarvetta myös vuokra-asunnoille. Kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on tarvetta erityisesti keskusta-alueella, ohjelmassa todetaan.

Erityisryhmien, kuten ikäihmisten, mielenterveyskuntoutujien, päihdeongelmaisten ja kehitysvammaisten asumisen uudelleen järjestämiseen otettiin kantaa jo edellisessä ohjelmassa. Kaupungin tahto on, että asuminen järjestetään inkluusio-periaatteen mukaan, mikä tarkoittaa kaupunginosien monipuolisuutta: erityisryhmien asuminen on järjestetty tavalliseen tapaan yhdenvertaisesti muiden asukasryhmien joukkoon.

Kommentoi