Perinteet pitävät kirkon jäsenenä – paitsi nuoria aikuisia, jotka ovat eroajien kärkijoukkoa

Suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja perinteisiin, ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen teettämästä kyselystä.

Kyselyssä tiedusteltiin kirkon jäsenyyteen vaikuttavia tekijöitä. Osallistuminen kaste-, hää- tai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vastaajista vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon.

Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa eli 76 prosenttia kirkon jäsenistä.

Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella.

Kirkon jäsenyyteen sitoutuminen on kyselyn mukaan edelleen kohtalaisen vahvaa.

Yli puolet jäsenistä, 53 prosenttia, ei ole ajatellut kirkosta eroamista. Erot suurenevat kuitenkin iän myötä: yli 65-vuotiaista noin neljännes sitoutui jäsenyyteen vahvasti, kun alle 40-vuotiailla osuus oli seitsemän prosentin luokkaa.

Kirkosta eroamista harkitsevia ja jäsenyyteen heikoimmin sitoutuneita oli neljäsosa jäsenistä, mutta alle 30-vuotiaista lähes 40 prosenttia.

Eniten kirkkoon liittyvät yli 30-vuotiaat.

Viime vuonna kirkkoon liittyi reilut 16 200 henkilöä, ja noin 56 000 erosi siitä.

Aiempien vuosien tapaan kirkosta erosivat erityisesti 20–29 -vuotiaat. Heitä oli vähän yli kolmannes eronneista.

Liittyjien suurin ikäryhmä taasen oli 30–39-vuotiaat, heitä oli neljännes liittyneistä.

Kirkosta eronneilla eroamisen syistä usko on edelleen keskeinen jakava tekijä. Lähes puolet kirkosta eronneista koki ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan.

Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen olivat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille eronneista.

Myös jokin kirkon päätös tai kannanotto tai suvaitsemattomuus seksuaalivähemmistöä kohtaan olivat syitä eroamiseen.

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa 3,79 miljoonaa henkilöä eli 68,6 prosenttia väestöstä.

Vuotta aikaisemmin jäseniä oli 3,85 miljoonaa eli 69,7 prosenttia väestöstä.

Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn toteutti Taloustutkimus viime marraskuussa.

Tutkimukseen osallistui 4 310 suomalaista, joista 3 004 oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Heistä 366 oli liittynyt kirkkoon 15 ikävuoden jälkeen. Kirkosta eronneita kyselyyn vastaajia oli 999.