Jos joukkorahoitus kiinnostaa, selvitä, mihin sitoudut – riski rahojen menettämisestä voi olla iso

Joukkorahoitus on tapa kerätä varoja erilaisille hankkeille ja yritysten toimintaan. Rahoitusmuotoja on useita. Stuart Miles / Mostphotos

Eija Marja-aho

Joukkorahoitus on tapa kerätä varoja erilaisille hankkeille ja yritysten toimintaan. Rahoitus kerätään yleensä isolta joukolta pieninä summina ja useimmiten internetin välityksellä.

Kyse on melko vakiintuneesta ilmiöstä. Ensimmäinen suomalainen sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välittävä palvelualusta, Invesdor, aloitti vuonna 2012. Joukkorahoituslaki ja -asetus tulivat voimaan vuonna 2016.

Joukkorahoitusta on monta eri muotoa. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta on kahta eri tyyppiä. Osakemuotoisessa joukkorahoituksessa sijoittaja merkitsee yrityksen osakkeita. Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa sijoittaja lainaa yritykselle rahaa korkoa vastaan ja saa vastineeksi velkakirjoja.

Joukkorahoitusta hakevat etenkin listaamattomat eli pörssin ulkopuoliset yritykset. Tarkoitus on kerätä varoja yritystoiminnan aloittamiseen tai mahdollistaa yrityksen kehittäminen ja kasvu.

– Yleinen harha on, että joukkorahoitusta hakevat vain start up -yritykset tai pienet kasvuyritykset. Mukana on yhä enemmän myös suurempia yrityksiä, sanoo sijoituspalveluyhtiö Invesdorin markkinointi- ja viestintäjohtaja Katri Koponen

Koponen muistuttaa, että joukkorahoitus tuo sijoittamisen listaamattomiin yrityksiin mahdolliseksi kaikille.

– Perinteisesti listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen onnistui vain syvätaskuisilta enkelisijoittajilta.

Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus voi sopia piensijoittajalle, jos hän on valmis sietämään tavallista sijoitustoimintaa korkeampia riskejä, toteaa joukkorahoituksen asiantuntija Aki Kallio

Riskeihin kuuluu alkuvaiheessa olevan yrityksen normaalia suurempi konkurssiriski. Yritys saattaa tuottaa tappiota, eli osinkoa ei ole usein heti luvassa. Myös listaamattomien yritysten likviditeetti on heikko, eli niiden osakkeista on vaikea päästä eroon.

– Riskit pitää olla selvillä ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Joukkorahoitus kannattaa pitää pienenä osana sijoitussalkkua ja silloinkin hajauttaa siihen tehtävät sijoitukset huolella, Kallio neuvoo.

– Omat motiivit on myös hyvä selvittää. Onko mukana sijoitusmielessä eli haluaako tuottoa, vai haluaako olla mukana yrityksessä, jonka tarinaan uskoo ja jota haluaa sponsorimaisesti tukea?

Toisaalta hyvillä valinnoilla on mahdollista tehdä voittoa.

– Aikaisella sijoituksella pääsee hyötymään yrityksen arvonnoususta – suurin osahan siitä luodaan usein ennen listausta, Koponen sanoo.

Kun sopiva yritys löytyy, sijoittaminen on palvelualustan avulla helppoa.

– Sijoittaa voi verkkopankkitunnuksilla, maksukortilla tai laskulla. Kun käyttäjätili on luotu, sijoitukset hoituvat muutamalla klikkauksella, Koponen neuvoo.

– Omia sijoituksia voi tarkastella koska tahansa käyttäjätilin kautta.

Osa listaamattomista yhtiöistä on kuitenkin muuttanut osakkeensa arvo-osuuksiksi, jolloin ne on säilytettävä arvo-osuustilillä.

Sijoittaja: hanki ja analysoi tietoa

Muutama vinkki on hyvä ottaa huomioon ennen joukkorahoitusmaailmaan sukeltamista. Niitä antaa joukkorahoituksen asiantuntija Aki Kallio

Kallio on toinen tänä vuonna julkaistun Joukkorahoitus-kirjan kirjoittajista. Hän työskentelee nykyisin johtajana Danske Bankissa mutta oli aiemmin valtiovarainministeriön neuvottelevana virkamiehenä valmistelemassa joukkorahoituslakia sekä finanssiteknologiaan keskittyneen asiantuntijaryhmän jäsenenä.

1 Sisäistä riskit.

Sekä osake- että velkamuotoiset joukkorahoitukset luokitellaan tavallisesti korkean riskin sijoituksiksi.

Riskeissä on kuitenkin huomattava ero. Osakemuotoisessa joukkorahoituksessa riski rahojen menettämisestä on suuri, jos yritys joutuu maksuvaikeuksiin tai menee konkurssiin. Kyse kun on usein sijoittamisesta pörssin ulkopuolisiin kasvu- ja start up -yrityksiin tai pieniin pk-yrityksiin.

Velkamuotoisessa joukkorahoituksessa riski rahojen menettämiseen on osakemuotoista pienempi, sillä Suomessa lainojen takaisinmaksuprosentti on korkea.

Velkasijoittajan asema yrityksen konkurssissa tai muussa maksuvaikeustilanteessa on myös parempi, sillä velka on maksusaantijärjestyksessä etusijalla suhteessa osakesijoitukseen. Riskitöntä sijoittamista ei kuitenkaan ole, joten lainaamansa rahat voi toki menettääkin.

2 Tuottoa voi joutua odottamaan.

Osakemuotoisessa joukkorahoituksessa tuotto on iso kysymysmerkki. Se voi olla perinteistä sijoittamista huomattavasti suurempi. Osakkeita saattaa saada edullisesti, ja jos yritys aikanaan pääsee pörssiin, osakkeen arvo on voinut moninkertaistua.

Toisaalta siitä, milloin yhtiö mahdollisesti maksaa osinkoa tai listautuu, ei ole mitään tietoa.

Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa korko on ennalta määrätty. Nykyisessä korkoympäristössä yritysten maksamat korot voivat olla houkuttelevia, noin 7–8 prosenttia.

3 Ota selvää yhtiöistä.

Aina kun yritys hankkii varoja joukkorahoituksen avulla, sillä on tiedonantovelvollisuus. Se tarkoittaa, että yhtiön on laadittava perustietoasiakirja.

Joukkorahoitusalusta pitää puolestaan huolen siitä, että tieto on kaikkien sijoittajien saatavilla. Alustan tehtävä on usein myös ainakin perustasolla varmistaa, että yrityksen itsestään ja liiketoiminnastaan antama tieto pitää paikkansa.

Rahoitusta hakevat yritykset eivät yleensä säästele sanojaan kasvuodotuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Sijoittajan kannattaa tarkkaan arvioida, mihin hän uskoo. On aina parempi, mitä enemmän sijoittaja hankkii ja analysoi tietoa myös itse.

Tarkista ainakin yrityksen maksuvalmius, rahoitusasema ja se, millaiset tavoitteet, liiketoimintasuunnitelma ja johto yrityksellä on. Arvioi huolella myös annettujen tietojen oikeellisuutta.

Lainamuotoinen joukkorahoitus on sijoittajan kannalta yleensä selkeämpi. Yritys kertoo, mihin tarkoitukseen se hakee lainaa, mikä on lainan voimassaoloaika ja kuinka suuri on maksettava korko. Tällöinkin on syytä perehtyä yritykseen ja sen tavoitteisiin, koska myös lainamuotoista rahoitusta hakevat yritykset voivat joutua maksuvaikeuksiin.

4 Tutki myös palvelualustan taustat.

Myös palvelualustoihin voi liittyä maksuvalmius- ja konkurssiriski, joten niitäkin kannattaa vertailla. Minkä toimiluvan alla ne toimivat, millaisia yrityksiä niiden avulla on rahoitettu, miten ne ovat menestyneet ja millaista tuottoa alustan kautta rahoitusta hakeneet yritykset ovat maksaneet sijoittajille?

Suomessa on tarjolla viisi aktiivista joukkorahoitusalustaa, jotka tarjoavat mahdollisuutta sijoittaa velkapohjaiseen joukkorahoitukseen. Osakepohjaista joukkorahoitusta tarjoaa laaja-alaisemmin kaksi alustaa.

5 Huomioi sijoitusaika.

Osakemuotoisessa joukkorahoituksessa sijoitusaika on kysymysmerkki. Usein minimiaika on noin viisi vuotta.

Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa on aina tietty lainan voimassaoloaika, joka samalla määrittää sijoitusajan. Se vaihtelee usein noin puolesta vuodesta maksimissaan pariin vuoteen.

6 Miten päästä eroon?

Osakesijoituksesta listaamattomaan yritykseen on vaikea päästä eroon, sillä jälkimarkkinaa ei suoraan ole. Listaamattomilla yrityksillä ainoa vaihtoehto olisi niille suunnattu markkinapaikka. Tällaista palvelua tarjoaa Suomessa nykyisin laajamittaisemmin yksi sijoituspalveluyritys.

Käytännössä osakkeet voi myydä toiselle yksityishenkilölle tai joskus yritys saattaa ostaa osakkeensa takaisin. Pääsääntö kuitenkin on, että näiden sijoitusten kanssa ollaan naimisissa, kunnes yhtiön kannalta tapahtuu jotain isoa kuten listautuminen, yritysosto tai muu yritysjärjestely.

Kirjoittaja: Eija Marja-aho

Juttua muokattu 17.1. klo 11.20: Poistettu jutusta tiedot Myssyfarmista, jonka kampanja päättyi jo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomien ilmestyminen on tauolla toistaiseksi
  2. Oma raha: Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  3. Matkalla kotimaassa: Muumimaailmassa sadusta tulee hetkeksi totta – Tove Janssonin rakastettujen tarinoiden hahmoja pääsee tapaamaan poikkeuskesänäkin
  4. Esitutkinta valmistui: Naamiomiesten Espoossa tavoittelemasta kontista löytyi "tiiliskivinä" 176 kiloa kokaiinia – arvo 25 miljoonaa euroa
  5. Hyvinvointi: Antti Kuparinen, 37, päätyi paarman pureman vuoksi infektio-osastolle tiputukseen – "Molempia jalkojani alkoi särkeä aivan mielettömästi, ja kuume nousi 39,7:ään"
  6. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  7. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  8. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  9. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  10. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  11. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  12. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  13. Tuusulan asuntomessut: Asuntomessut on rakentamisen ajankuva – Tuusulan Lahelanrinteellä oli kunnia avata messujen 50 vuoden historia
  14. Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa
  15. Tuusulan asuntomessut: Esteettömyys saa kiitosta: vammaisneuvosto testasi messualueen

Näytä lisää