Alennettujen päiväystuotteiden ostaminen ei ole enää noloa vaan harkittua kuluttamista – "Lähdemme toisinaan yhdeksältä kauppaan metsästämään alennustuotteita", Niko Tissari sanoo

Anna Kuisma ja Niko Tissari pyrkivät ajoittamaan ruokaostoksensa iltaan, jolloin alennukset ovat suurimmillaan. Susanna Vilpponen

toimitus

Niko Tissari ja Anna Kuisma ovat tulleet iltayhdeksän aikaan ruokaostoksille. He katselevat kaupan hyllyjä tarkasti nähdäkseen, löytyykö sieltä alennettuja tuotteita.

– Asumme kaupan vieressä, ja lähdemme toisinaan yhdeksältä kauppaan metsästämään alennustuotteita. Enimmäkseen täältä löytyy leipää, jota laitamme pakkaseen, Tissari kertoo.

Runsaat kaksi vuotta sitten S-ryhmän kaupat alkoivat myydä punalaputettuja tuotteitaan 60 prosentin alennuksella kaupan viimeisinä aukiolotunteina. Punalaputuksella tarkoitetaan vanhenemassa oleviin tuotteisiin laitettavaa alennustarraa, jossa on useimmiten alennusprosenttina 30.

Kuluttajat ovat vastaanottaneet ilta-alennukset innolla. Yli miljoona suomalaista on hyödyntänyt ilta-alea.

– Alelaputettuja tuotteita etsivän on oltava ajoissa, sillä tuotteet ovat haluttuja. Iltayhdeksän jälkeen niitä ei enää yleensä ole kovin monta jäljellä hyllyissä, kertoo S-ryhmän ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi.

Myös Tissari ja Kuisma ovat huomanneet, että esimerkiksi lihaa ei enää juuri näy kello yhdeksän jälkeen.

– Lihat taitavat mennä jo päivän aikana, kun tuotteiden alennusprosentti on 30, he arvelevat.

Myös muut kaupat myyvät hävikkiruokaa alennetuin hinnoin. K-ryhmän myymälöissä jokainen kauppias voi kauppakohtaisesti päättää, myydäänkö kaupassa viimeisen käyttöpäivän tuotteita alennettuun hintaan.

K-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Timo Jäsken mukaan keskustelua käytännön yhtenäistämisestä K-ryhmän sisällä on käyty. Toistaiseksi on kauppiaslähtöistä, millaisia alennustuotteita K-kaupoista löytyy.

Myös kauppaketju Lidl aloitti lyhyen säilyvyysajan tuotteiden hukka-alen aamuisin marraskuussa.

Alennetuista tuotteista suosituimpia ovat liha- ja kalatuotteet sekä valmisruoat. Myös Marja Suojärvi löytää niitä toisinaan kaupoista.

– Joskus tulee käytyä yhdeksän jälkeen kaupassa. Silloin katselen, löytyisikö joitain tavallista erikoisempia tai kalliimpia tuotteita. Toisinaan on löytynyt esimerkiksi lihaa, kalaa tai juustoja.

Kuva:

Alennettujen tuotteiden tarkoituksena on vähentää myymälöissä syntyvää hävikkiä. Molemmat Suomen suurimmista kauppaketjuista ovat onnistuneet tässä erinomaisesti kymmenessä vuodessa.

Kaupat kehittävät jatkuvasti uusia keinoja hävikin vähentämiseksi. Tärkeitä tapoja ovat esimerkiksi oikeanlaiset pakkaukset, säilytyslämpötilat ja tuotteiden kuljetus. Myös kaupan aukioloaikojen sääntelyn purkaminen on vaikuttanut hävikkiin.

Eniten hävikkiä minimoi kuitenkin kysyntää vastaavan valikoiman ylläpito.

– Kaupoille ruokahävikin vähentäminen on tärkeää niin taloudellisesta kuin vastuullisesta näkökulmasta, Sari Ristaniemi kertoo.

Timo Jäsken mukaan ruokakaupalla on iso rooli ilmastonmuutostyössä. Tällä hetkellä K-ryhmässä edistetään kuluttajilta ostamatta jääneiden tuotteiden hyödyntämistä uusiokäyttöön. Esimerkiksi kolhiintuneet omenat tai pilkkuuntuneet banaanit ovat hyviä raaka-aineita lisäarvotuotteisiin.

Kauppiaat voivat siis tarjota hävikkiin meneviä tuotteita yrityksille, jotka tekevät niistä uusia tuotteita.

– Leivästä voidaan tehdä olutta tai omenoista mehua. Lisäarvotuotteet ovat tulevaisuuden iso kehityskohde, johon haluamme yrityksiä kannustaa, Jäske kertoo.

Sari Ristaniemi lupaa, että S-ryhmän ilta-ale tulee jatkumaan.

– Lyhyen säilyvyysajan takia tuoretuotteissa on käytännössä mahdotonta saavuttaa pysyvää nollatilannetta. Siksi alehinnoittelu tulee jatkossakin olemaan yksi hävikinhallintakeinoistamme.

Kello on viisitoista minuuttia vaille yhdeksän. Suojärvi on tällä kertaa kaupassa sattumalta ilta-alen alkamisaikaan.

Ostoskorista pilkottaa muutama punainen tarra, mutta hän arvelee, ettei jää odottamaan minuuttien kulumista.

Suojärvi iloitsee kuitenkin, että asenneilmapiiri alennettujen tuotteiden ostamisessa on muuttunut.

– Ei sitä tarvitse enää häpeillä. Ihmiset ajattelevat ekologisesti, ja se on tosi hyvä juttu.

Myös Niko Tissari ja Anna Kuisma ostavat alennettuja tuotteita pystypäin. Molemmat ovat innostaneet myös työkavereitaan käymään katsomassa kauppojen alennustuotteiden tarjontaa.

– Kerran työkaveri sitten kehui töissä, kuinka oli ostanut hirmu satsin vihanneksia kaupasta edullisesti, Tissari hymyilee.

Kuva:

Suomalaiset heittävät ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Se tarkoittaa rahassa noin sataa euroa. Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää, ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.

Hävikkiruuan ehkäisemiseksi hävikkiruuan alennusmyynti on ilmiönä hyvä, sanoo Marttaliiton kehityspäällikkö Kaisa Härmälä.

– Kauppa saa myytyä myös vanhenevat tuotteet, ja ne ovat myös ostajalle edullisempia. Se on hyvä keino, ettei ruokaa mene roskiin.

Alennuksesta ostetut tuotteet voivat muokata ruokavaliota monipuolisemmaksi.

– Aletuotteissa saatetaan ostaa sellaista ruokaa, jota ei yleensä käytä. Ostamme helposti samoja ruokia kaupasta, mutta laputettuja tuotteita valitessa ostetaan ja kokeillaan eri asioita, Härmälä toteaa.

Alennetun ruuan ostaminen on myös ympäristöystävällistä. Härmälä tosin muistuttaa, että niin on vain silloin, jos ruoka tulee käytettyä. Alesta ostettu ruoka kannattaa valmistaa saman tien.

– Se ei ole ekoteko, jos ostaa ison paketin alennuksesta eikä syö sitä. Siinä täytyy pitää järki päässä.

Ruuan voi myös pakastaa. Silloin kuitenkin tulisi olla kartalla, mitä pakastimesta löytyy.

– Täytyisi varmistaa, ettei pakastimesta tule kaatopaikka, jonne jemmataan ruokaa jatkuvasti. Sekin on hävikkiä, jos pakastimesta joutuu heittämään edullisesti hankitun ruuan lopulta roskiin.

Alennustuotteiden parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivämäärä on usein joko lähipäivinä tai samana päivänä. Härmälän mukaan päiväyksien kanssa on oltava huolellinen, etenkin jos kyseessä on lihatuote.

– Tuote tulisi käyttää viimeistään seuraavana päivänä.

Myöskään vakuumipakattuja kalatuotteita ei kannattaisi käyttää, jos päiväys on mennyt. Esimerkiksi graavikalat ja kylmäsavustetut kalatuotteet on pakattu tavallisesti vakuumiin. Näissä tuotteissa listeriariski lisääntyy.

Alennustuotteita ostavalla Niko Tissarilla on huonoja kokemuksia päivätyistä kalatuotteista.

– Joskus on tullut ostettua kalaa, joka jo vähän tuoksahti. Kalatuotteita ei tee mieli enää ostaa alennuksesta.

Toisaalta esimerkiksi hapanmaitotuotteet säilyvät hyvin useita päiviä päiväyksen jälkeen, sillä maitohappo säilyttää tuotteita. Kaappiin unohtuneen kermaviilin voi syödä hyvin lähes viikonkin kuluttua, Kaisa Härmälä kertoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että vaikka tuote säilyy, maku voi heiketä. Esimerkiksi piimä muuttuu tavallista väkevämmän makuiseksi.

– Tuotteiden asianmukaiseen säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa tuotteissa. Jääkaapin lämpötilaa on hyvä tarkkailla.

Kirjoittaja: Susanna Vilpponen

Vinkit

Keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi.

Aamiaiselta jääneen puuron voi leipoa sämpylätaikinaan tai kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera.

Kuivaneet leivät voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan.

Täytettyyn munakkaaseen saa kätkettyä monenlaisia tähteitä. Keitetyt kananmunan lohkot tekevät ”koostesalaatista” ruokaisan.

Peruna- ja kasvissoseista syntyy kananmunien ansiosta koossa pysyviä pihvejä ja pyöryköitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomien ilmestyminen on tauolla toistaiseksi
  2. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  3. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  4. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  5. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  6. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  7. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  8. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  9. Tuusulan asuntomessut: Asuntomessut on rakentamisen ajankuva – Tuusulan Lahelanrinteellä oli kunnia avata messujen 50 vuoden historia
  10. Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa
  11. Tuusulan asuntomessut: Esteettömyys saa kiitosta: vammaisneuvosto testasi messualueen
  12. Tuusulan asuntomessut: Kortteli tuo sukupolvet yhteen: messujen innovaatioihin kuuluvat muun muassa Toiveiden kortteli ja kotimaiset älylukot
  13. Tuusulan asuntomessut: ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska
  14. Kesäkuvakisa käy kuumana – Vielä kaksi viikkoa aikaa osallistua ja voittaa liput Heurekaan!
  15. Likainen liesituuletin voi aiheuttaa iljettävän yllätyksen – näistä merkeistä tiedät, milloin se pitää puhdistaa

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Ihmisen ei tarvitse juoda 2–3 litraa vettä päivässä – Lääkärit teilaavat HS:ssa muotihokeman: "Sen hyödystä ei ole mitään näyttöä"
  2. Seinäjoen kasvu jatkuu - väkiluku ylitti heinäkuussa 63 000 asukkaan rajan
  3. Viesteihin ei kannata vastata - Mitä väliä sillä on, miltä lähettäjästä tuntuu?
  4. Anna otti 16-vuotiaana ison askeleen kohti itsenäistä elämää – oppilaitoksen asuntolasta tuli toinen koti, jossa yksi päivittäinen rutiini on ylitse muiden
  5. Rakennusliitto epäilee virhettä Kaivopuiston benjitornin käytössä: "Jonkun olisi pitänyt päivän päätteeksi laittaa puomi sisään"
  6. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  7. Kuluttaja paljastaa taas: 400 euron Garmin-urheilukellon verrokin saa reilulla 100 eurolla
  8. Vaasan Oy lopettaa leipomotoiminnan Seinäjoella, Tampereella ja Kuopiossa
  9. 32 500 suomalaista sai apua ilmiöön, joka voi viedä ennenaikaisesti hautaan – "Yksinäisyys on murrettavissa"
  10. Rahapula vai raittius syynä? Tämä käppyrä romahti 1990-luvun laman tasolle
  11. Aaron puuttuvat miljoonat
  12. Tässä on uusi äitiyspakkaus: Mukana toivebody – laatuun kiinnitetty entistä enemmän huomiota
  13. Lidlin 0,99 euron uutuusoluesta tuli kuin tulikin hitti – "Päässyt loppumaan hetkellisesti"
  14. Muista kaksi asiaa, kun otat kesäajoneuvon käyttöön – "Ajoneuvo lähtee välittömästi käytöstä ja maksut voivat olla kymmeniä tuhansia euroja"
  15. Tuusulan asuntomessut: ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska

Näytä lisää