"Poliittiset näkemykset eivät saa mennä lapsen edun edelle" – Suomen Psykologiliiton mielestä al-Holin lapsia ei pidä erottaa vanhemmistaan

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu. Arkisto/Katja Luoma

toimitus

Suomen Psykologiliitto muistuttaa, että lapsen erottaminen vanhemmistaan ilman vakavia perusteita on vahingollista ja lyhytnäköistä. Lasten tarpeet ja kehityspsykologinen näkökulma ovat liiton mukaan unohtuneet, kun al-Holin leirillä olevien lasten ja naisten kohtaloa puidaan julkisuudessa.

Liitto otti asiaan kantaa maanantaina.

Liiton mielestä al-Hol-keskustelussa on Psykologiliiton mukaan unohdettu psykologiset perusasiat lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteesta sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.

– Lapsen erottaminen vanhemmistaan aiheuttaa lapselle aina stressiä. Vaikka leirillä olevat lapset siirrettäisiin hyviin oloihin, uudet hoitavat aikuiset eivät tue lasta samalla tavalla kuin oma äiti. Turvalliset olot eivät poista sitä faktaa, että vanhemmasta erottaminen on lapselle traumatisoiva kokemus, psykologi Ilona Sievänen tiivistää tiedotteessa.

Lapsen erottaminen vanhemmistaan aiheuttaa lapselle aina stressiä. Vaikka leirillä olevat lapset siirrettäisiin hyviin oloihin, uudet hoitavat aikuiset eivät tue lasta samalla tavalla kuin oma äiti. Turvalliset olot eivät poista sitä faktaa, että vanhemmasta erottaminen on lapselle traumatisoiva kokemus.

Turvallinen kiintymyssuhde suojaa Sieväsen mukaan lasta traumatisoitumiselta jopa sodan keskellä.

– Toki myös oman vanhemman antamassa hoivassa voi olla vakavia puutteita ja kiintymyssuhteessa häiriöitä, mutta tätä ei voi tietää selvittämättä. Vanhemmista erottaminen myös herättää lapsessa epäluottamuksen sitä järjestelmää kohtaan, joka poistaa hänen elämästään sen ainoan asian, joka on tuonut epävakaissa oloissa turvaa, hän toteaa tiedotteessa.

Sieväsen mukaan pieni lapsi kokee vanhemmistaan eroon joutumisen hylkäämiseksi ja ajattelee sen johtuvan siitä, että hän on itse tehnyt jotain väärää.

Lapsen kokema häpeä vaikuttaa kielteisesti hänen käsitykseensä itsestään ja vaikeuttaa suhteen luomista muihin ihmisiin. Lisäksi pienikin lapsi on huolissaan vanhemmistaan ja voi kokea syyllisyyttä, kun hän itse on turvassa ja vanhemmat eivät, Sievänen kuvaa.

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola muistuttaa, että tutkimusten mukaan lapsen erottaminen vanhemmasta lisää lapsen mielenterveysongelmien riskiä sitä enemmän, mitä nuorempana erottaminen tapahtuu.

– Aina lapsen erottamiselle vanhemmista ei lastensuojelullisista syistä ole vaihtoehtoja. Al-Holin leirillä lastensuojelullista arvioita ei kuitenkaan ole pystytty tekemään, Ahtola muistuttaa liiton tiedotteessa.

Hän tähdentää, että Suomi on vahvistanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

– Käytännössä sopimus siis velvoittaa Suomen valtion tuomaan lapset pois epäinhimillisistä leirioloista, eikä al-Holin leirillä olevia lapsia voida erottaa vanhemmistaan. Valtiovallan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin toimiin, jotta näille lapsille taataan hyvinvoinnin turvaava suojelu ja huolenpito. Tässä eivät poliittiset näkemykset saa mennä lapsen edun edelle, Ahtola painottaa liiton kantana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu