Soten kustannuksissa merkittäviä alueellisia eroja – pienimmät menot Uudellamaalla, korkeimmat Itä-Savon alueella

THL on tehnyt sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioinnit sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Arkisto/Emma Heinonen

Anniina Virtanen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat merkittävästi alueittain. Eroja selittävät muun muassa erilaiset tavat järjestää ja tuottaa sote-palveluja ja erot palvelujen saatavuudessa. Ei niinkään se, kuinka paljon alueen asukkaat todellisuudessa tarvitsevat palveluja.

Tiedot perustuvat THL:n tiistaina julkaisemiin arviointiraportteihin. Raporteissa on arvioitu, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kunkin 20 sairaanhoitopiirin maantieteellisellä alueella.

Arvioiden mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu ja suuret rakennusinvestoinnit.

Arvioinneissa on tarkasteltu sekä sairaanhoitopiirien alueiden asukaskohtaisia kustannuksia että kustannuksia suhteessa palvelujen tarpeeseen.

Asukasta kohden sote-menot ovat pienimmät Uudenmaan alueella ja korkeimmat Itä-Savon alueella, jossa ne ovat lähes 50 prosenttia Uuttamaata korkeammat.

Kun luvuissa huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve, Uudenmaan kustannukset ovat kuitenkin lähes keskitasoa. Tämä johtuu siitä, että alueella on muuta maata pienempi palvelujen tarve muun muassa nuoremman ja terveemmän väestön takia.

– On nähtävissä, että joillakin alueilla kustannuksia kasvattavat esimerkiksi laitosvaltaiset palvelut. Tai puutteet ikääntyvien palveluissa näkyvät runsaina päivystyskäynteinä, kuvailee THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen tiedotteessa.

– Hyvin toimivat lasten ja perheiden palvelut voivat puolestaan näkyä alhaisempina lastensuojelun kustannuksina, hän jatkaa.

THL:n sairastavuusindeksin mukaan pienin palvelujen tarve on Uudenmaan alueella ja korkein Pohjois-Savossa. On huomattavaa, että myös kuntakohtaiset erot voivat olla isoja.

Nyt tehtyjen arviointien perusteella asukkaiden palvelujen tarve ja kuntien palveluihin käyttämä rahasumma eivät ole tasapainossa kaikilla alueilla.

– Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi resursseja olisi käytettävä enemmän ja viisaasti kohdentaen sellaisilla alueilla, joilla palvelujen tarve on suurempi, Rissanen kertoo tiedotteessa.

Arvioinneissa on tarkasteltu sote-kustannusten kasvuennusteita vuoteen 2030 asti. Väestön ikääntyminen nostaa palvelujen tarvetta kaikkialla Suomessa, mutta erityisen nopeaa kehitys on Uudellamaalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu