Onnistuuko opintolainalla rikastuminen? – Osa opiskelijoista sijoittaa halpaa velkarahaa osakkeisiin tai rahastoihin

Henri Ojala tekee töitä vain kesäisin, koska haluaa opiskella talvisin täysipainoisesti. Elämisensä hän rahoittaa kesätöistä kertyneillä säästöillä ja opintotuella. Päivi Tuovinen

toimitus

Valtion takaaman opintolainan käyttökohteita ei Suomessa säädellä. Jokainen opiskelija, jolle laina on myönnetty, päättää itse, mihin rahat laittaa.

Yleisimmin lainarahat menevät normaaliin elämiseen, kuten vuokraan, ruokaan ja harrastuksiin. Lainalla saatetaan rahoittaa myös isompia hankintoja tai ulkomaan matkoja.

Opintolainaa käytetään jonkin verran myös säästämiseen ja sijoittamiseen, jos elämiseen tarvittavat eurot tulevat muualta.

Opintolainalla ostetaan niin pörssiosakkeita kuin rahasto-osuuksia, ja velkarahaa laitetaan myös ensiasunnon hankintaan tarkoitetulle asp- eli asuntosäästöpalkkiotilille.

Henri Ojala tekee töitä vain kesäisin, koska haluaa opiskella talvisin täysipainoisesti. Elämisensä hän rahoittaa kesätöistä kertyneillä säästöillä ja opintotuella. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Opintolainalla sijoittajien määrästä ei ole tietoa. Kela ei kysy opintolainojen käyttökohteita, joten tilastoja ei ole.

– Opintotuki, kuten muutkin perusturvaetuudet, pyritään kohdistamaan niitä tarvitseville tulorajojen avulla. Jos esimerkiksi palkkatuloja on riittävästi, tukia ei saa, toteaa Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen

– Tässä puhutaan sellaisesta opiskelijaryhmästä, joka saa vaikka vanhemmiltaan avustusta, ja sitä ei tulorajoissa huomioida. Silloin opintorahaa ja -lainaa voi saada, vaikka ei ehkä tarvitsisikaan.

Jos opiskelija saa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, vuodessa saa olla palkka- ja muita veronalaisia tuloja yhteensä 11 973 euroa. Vuositulorajassa annetaan anteeksi 222 euron ylitys.

Velkarahalla sijoittamista puoltaa esimerkiksi matala korkotaso. Keväällä nostettujen opintolainojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan 0,48 prosenttia.

Korkeakouluopiskelijoita houkuttaa lainan ottoon myös mahdollinen opintolainahyvitys, jonka voi saada valmistumisen jälkeen tietyin ehdoin.

Opintolainahyvitys koskee uusia opiskelijoita 1. elokuuta 2014 tai sen jälkeen aloittaneita. Aikaisemmin opintonsa aloittaneet ovat verovähennysjärjestelmän piirissä.

Opintolainahyvitys tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainasta. Opintolainaa on oltava yli 2 500 euroa ja tutkinto suoritettu määräajassa.

– Tällainen valmistumispalkkio voi olla jopa kolmasosa lainasummasta, Lahtinen sanoo.

Jos opintolainahyvitys myönnetään, Kela maksaa sen yleensä suoraan pankkiin opintolainan ylimääräisenä lyhennyksenä.

Henri Ojala tekee töitä vain kesäisin, koska haluaa opiskella talvisin täysipainoisesti. Elämisensä hän rahoittaa kesätöistä kertyneillä säästöillä ja opintotuella. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Toisaalta velanotto on aina riski.

Vastavalmistuneiden maistereiden tyypillisin (mediaani) opintolaina oli suuruudeltaan 10 565 euroa vuonna 2017. Jos nostettuna olisi maksimimäärä, lainasumma nousisi yli 31 000 euron.

– Tilanne on hallinnassa niin kauan kuin tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on kohtuullisen hyvällä tasolla ja velkaraha on näin edullista, Lahtinen sanoo.

– Jos korot lähtevät nousuun ja kun työllisyys heikkenee, kymmenientuhansien opintovelat muodostuvat jälleen ongelmaksi niin yksilöille kuin koko koulutusjärjestelmän toimivuudelle.

Taitamaton sijoittaja voi myös menettää pääomansa, minkä seurauksena jäljelle jää vain velka.

Kela ei myöskään huomioi luovutustappioita, eli se seuraa opintotuen tulovalvonnassa veronalaista pääomatuloa. Jos opiskelija tekee osassa sijoituksistaan 10 000 euroa voittoa ja osassa 10 000 euroa tappiota, opintotuen tulovalvonnassa opiskelija on saanut 10 000 euron voiton. Kela ei siis vähennä tappioita kuten verottaja.

– Opiskelija voi kuitenkin välttää ongelmat realisoimalla sijoituksensa vasta opintojen päätyttyä.

Opintolainan nostaminen on 2010-luvulla yleistynyt vuosi vuodelta.

– Kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut huima. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vain kolmasosa opintotuen saajista nosti opintolainaa, nyt osuus on kaksi kolmasosaa, Lahtinen vertaa.

Hänen mukaansa kasvun taustalla on asennemuutos ja toisaalta välttämättömyys.

– On hyvä, että lainanottoa ei pelätä tarpeettomasti. Hyödynnetään se silloin, kun se on fiksua – turhan moni on laittanut kukkaronsa tai kalenterinsa liian tiukalle.

– Lainasta on tullut monelle välttämättömyys siksi, että opintorahan määrää ei ole nostettu.

Opintolainan suosio on kasvanut reilusti myös vuonna 2014 käyttöön otetun opintolainahyvityksen vuoksi.

Kauppatieteiden opiskelija Henri Ojala, 24, aloittaa syyskuussa kolmannen vuoden opinnot Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Hän on nostanut opintolainaa heti ensimmäisestä lukuvuodesta alkaen. Yhden lukuvuoden ajalta sitä kertyy yhteensä 5 850 euroa.

– Aluksi laina vähän arvelutti, mutta lopulta olen nostanut sen täysimääräisenä.

Lainan hän käyttää sekä elämiseen että myös pienimuotoiseen sijoittamiseen.

Kesän Ojala oli kesätöissä, kuten kaikki kesät 17-vuotiaasta alkaen.

Kun lukuvuosi jälleen alkaa, hänen päivänsä täyttyvät kokonaan opiskelusta. Hän ei tee töitä talvisin, joten hän tarvitsee elämiseen opintotukea säästöjensä lisäksi.

– Opintolaina on tarkoitettu opiskelun rahoittamiseen. Kun oma lainani ei mennytkään kokonaan elämiseen, mietin, miksei loppua voisi sijoittaa.

– Nykyisin minulla on arvo-osuustili Nordnetissä ja sijoitan sitä kautta indeksirahastoihin. Pörssiosakkeita on ihan vähän ja säästän myös asp-tilille, hän kertoo.

Säästäminen alkoi ensimmäisenä lukuvuotena kokeillen, mutta viime vuodesta se on ollut systemaattista. Kuukausittaiset säästösummat vaihtelevat.

– Kesätöiden jälkeen summa on isompi kuin keväällä, jolloin kesätöistä ei enää ole paljon jäljellä, hän sanoo.

Ojala kertoo säästävänsä lähinnä pahan päivälle varalle, kuten yllättäviin menoihin.

– Isoin konkreettinen tavoite on oma asunto. Uskon, että sen aika on viiden vuoden sisällä.

– Rahastoihin sijoittaminen on paljon pidempiaikaisempaa säästämistä.

Ojala kuvailee omaa sijoittamistaan passiiviseksi. Hän on tehnyt säästösuunnitelman, jota hän noudattaa. Muuta ei tarvitse tehdä. Jonkin verran hän kuuntelee sijoitusalan podcasteja ja lukee alan kirjallisuutta.

Ojala painottaa oman talouden hallintaa.

– Itselläni se tarkoittaa sitä, että seuraan menojani kuukausi- ja jopa viikkotasolla. Pidän turhat kulut minimissä – en esimerkiksi tuhlaa kalliisiin elintarvikkeisiin.

Harrastuksiin menee vain 20 euroa kuukaudessa, sillä sen verran maksaa kuntosalikortti. Ojala myös matkustaa silloin tällöin, mutta kertoo säästävänsä reissuissa huomattavia summia varaamalla liput hyvissä ajoin.

Vaikka yliopistosta valmistuessaan hänellä on suhteellisen iso velka lyhennettävänään, se ei häntä häiritse.

– Välillä mietin sitä, mutta kun laina on halpaa ja minulla on säästöjä, niin ei se stressiä aiheuta.

Kirjoittaja: Eija Marja-aho

Opintolaina

Opintotuki koostuu opintorahasta, opintolainan valtiontakauksesta ja osalle opiskelijoista myönnettävästä asumislisästä.

Valtion takaaman opintolainan määrä riippuu iästä ja oppilaitoksesta. Opiskelija hakee lainan valitsemastaan pankista Kelan lainatakauksella.

Tavallisin opintolaina on 650 euroa kuukautta kohden. Opiskelija voi saada opintolainaa syksyllä 2 600–3 250 euroa ja keväällä tavallisimmin 3 250 euroa.

Lukuvuoden 2017–2018 aikana lähes 151 100 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa (kasvua 12 prosenttia edellisestä lukuvuodesta).

Opintovelallisia oli viime vuonna yhteensä lähes 431 000 ja opintolainaa 3,4 miljardia euroa.

Keskimääräinen opintolainan määrä per opiskelija oli viime vuonna 7 798 euroa vuodessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomien ilmestyminen on tauolla toistaiseksi
  2. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  3. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  4. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  5. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  6. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  7. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  8. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  9. Tuusulan asuntomessut: Asuntomessut on rakentamisen ajankuva – Tuusulan Lahelanrinteellä oli kunnia avata messujen 50 vuoden historia
  10. Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa
  11. Tuusulan asuntomessut: Esteettömyys saa kiitosta: vammaisneuvosto testasi messualueen
  12. Tuusulan asuntomessut: Kortteli tuo sukupolvet yhteen: messujen innovaatioihin kuuluvat muun muassa Toiveiden kortteli ja kotimaiset älylukot
  13. Tuusulan asuntomessut: ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska
  14. Kesäkuvakisa käy kuumana – Vielä kaksi viikkoa aikaa osallistua ja voittaa liput Heurekaan!
  15. Likainen liesituuletin voi aiheuttaa iljettävän yllätyksen – näistä merkeistä tiedät, milloin se pitää puhdistaa

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Viesteihin ei kannata vastata - Mitä väliä sillä on, miltä lähettäjästä tuntuu?
  2. Seinäjoen kasvu jatkuu - väkiluku ylitti heinäkuussa 63 000 asukkaan rajan
  3. Anna otti 16-vuotiaana ison askeleen kohti itsenäistä elämää – oppilaitoksen asuntolasta tuli toinen koti, jossa yksi päivittäinen rutiini on ylitse muiden
  4. Ihmisen ei tarvitse juoda 2–3 litraa vettä päivässä – Lääkärit teilaavat HS:ssa muotihokeman: "Sen hyödystä ei ole mitään näyttöä"
  5. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  6. Rakennusliitto epäilee virhettä Kaivopuiston benjitornin käytössä: "Jonkun olisi pitänyt päivän päätteeksi laittaa puomi sisään"
  7. 32 500 suomalaista sai apua ilmiöön, joka voi viedä ennenaikaisesti hautaan – "Yksinäisyys on murrettavissa"
  8. Vaasan Oy lopettaa leipomotoiminnan Seinäjoella, Tampereella ja Kuopiossa
  9. Rahapula vai raittius syynä? Tämä käppyrä romahti 1990-luvun laman tasolle
  10. Tuusulan asuntomessut: ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska
  11. Käteen jää 1 200 e/kk – Yle: Matalapalkkatyö tuli Suomeen pysyvästi, jopa sadattuhannet silpputyön ja sosiaaliturvan varassa
  12. Hanneksenrinteelle nousee 20 miljoonan biopolttolaitos
  13. Tällainen järkäle on Kaivopuiston 350 tonnin onnettomuusnosturi – toimitusjohtaja: "Se on ollut täysin kunnossa"
  14. Tässä on uusi äitiyspakkaus: Mukana toivebody – laatuun kiinnitetty entistä enemmän huomiota
  15. Nostot, panot, saldot... – HS: Tätä kaikkea Kela, verottaja ja ulosottomies pääsevät pian kurkkimaan suomalaisten pankkitileiltä

Näytä lisää