Valmistaudu kuolemaan jo eläessäsi – Uusperheissä avopuoliso ja bonuslapset voivat jäädä perinnöttä perheenjäsenen kuollessa

Kuvituskuva. ESM arkisto

toimitus

Mitäperinnönjaossa tapahtuu? Voiko sitä jotenkin helpottaa etukäteen?

Kuvitellaan tilanne. Matti, 52, menehtyy yllättäen. Perillisiä ahdistaa paitsi Matin poismeno myös perinnönjako.

Matti asui lapsuuskodissaan ja oli avoliitossa. Nykyisen puolison kanssa Matilla oli yksi yhteinen lapsi. Perheeseen kuuluvat myös avovaimon lapsi ja Matin kaksi lasta aiemmasta liitosta. Kotitalon yläkerrassa asuu myös Matin sisko Roosa.

Ensin edessä on perunkirjoitus. Siinä luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä myös lesken velat ja varat, jos vainaja on naimisissa.

– Jos irtaimistossa on arvoesineitä, vaikka arvotauluja tai -koruja, ne mainitaan erikseen. Myös pihankulmalla seisova vanha Opel tai aseet on rekisteröitävänä omaisuutena luetteloitava, sanoo asianajaja Elisa Ilmoniemi asianajotoimisto Roihusta.

Jos perinnönjakoa ei suunnitella etukäteen, pääperillisiä ovat omat lapset. Aviopuoliso perii vain, jos lapsia ei ole. Avopuoliso taas ei ole oikeutettu perintöön.

– Uusperheissä testamentti on hyvä olla olemassa, jos haluaa turvata puolison tulevaisuuden, Ilmoniemi sanoo.

Ilman ennakkosuunnittelua puolison lapset ja omat lapset perivät erilaiset määrät, vaikka olisivat eläneet arjessa samanveroisina. Esimerkiksi bonuslapset eivät peri, jos heille ei tee testamenttia, vaikka pariskunta olisi naimissa.

Matin tapauksessa perintö menisi Matin kolmelle lapselle. Jos Matti ei ole testamentannut taloa avopuolisolleen tai siskolleen, näillä ei ole oikeutta taloon. Omistajiksi tulevat kuolinpesän osakkaat, eli lapset päättävät, mitä talolle tehdään.

Perinnönjakoa voi kuitenkin helpottaa. Ilmoniemi suosittelee perintösuunnittelua.

– Näin perintöä voi kanavoida omille lapsilleen silloin, kun heillä on siihen tarvetta. Elinikä on nykyään korkea, ja vanhempien mökki saatetaan periä vaikka 60-vuotiaana, jolloin sille ei enää ole ehkä tarvetta.

Ilmoniemeen ottavat etukäteen yhteyttä esimerkiksi uusperheet.

– Erilaisia perheen malleja on monia, ja perintökaarta on usein hankala itse tulkita.

Omaisuuden lahjoittaminen helpottaa perinnönjakoa. Yksinkertaisimmillaan perunkirjoituksessa jaettavana on vain pankkitilin saldo.

– Jos on kaksi lasta, joista toinen tykkää käydä mökillä ja toinen ei, voi mökin lahjoittaa toiselle elinaikanaan ja pidättää itsellään hallintaoikeuden. Hallintaoikeus pienentää lahjan arvoa, mikä alentaa lahjaveroa, Ilmoniemi sanoo.

Sukulaiselle omaisuutta voi myös myydä hieman käypää arvoa alemmalla hinnalla tai sopia lahjoittamisen ja myynnin yhdistelmästä. Osan omaisuudesta, vaikka mökistä, voi lahjoittaa, ja osa voi jäädä maksettavaksi.

Jos omaisuutta ei halua luovuttaa elinaikanaan, voi tehdä testamentin. Puolet perintöosasta menee kuitenkin aina rintaperilliselle eli omille lapsille tai lapsenlapsille, jos vainajalla on jälkeläisiä.

Ilmoniemen mukaan perinnönjako koetaan usein epäoikeudenmukaisena. Jos yksi saa mökin, toiselle pitäisi olla samanarvoinen lahja. Tunteita kuohuttaa myös se, että rahallisen arvon lisäksi omaisuudella on myös tunnearvoa.

– Epäoikeudenmukaisuuden tunne ei välttämättä liity suuriin summiin vaan voi kulminoitua vaikka siihen, että toinen saa äidin korut, Ilmoniemi sanoo.

Lähteenä myös: Veronmaksajain keskusliitto,  Profit Lowell

Kirjoittaja: Leena-Kaisa Laakso

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.