Vain harva kissa löytää takaisin kotiinsa – Seinäjoella löytökissojen määrä "ei ole ainakaan vähenemässä"

Täysin kesy ja syliin haluava kissa löytää kodin helpommin kuin arka. Arkisto / Johanna Erjonsalo

Riina Haapala

Joka viides löytökissa päätyi viime vuonna lopetettavaksi, kertoo Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) tuore selvitys.

Viime vuonna lopetettavaksi päätyi 1150 kissaa. Luku saattaa olla suurempikin, sillä SEYn selvitys ei kattanut Suomen kaikkia löytöeläintaloja.

Seinäjoen ja Isonkyrön löytöeläimet ottaa vastaan Koiramäen majatalo. Viime vuoden aikana löytökissoja tuotiin tai noudettiin 217 kappaletta. Yrittäjä Nanne Korpivaara kertoo, että kissoista laitetaan kuvat Koiramäen majatalon omille Facebook-sivuille ja alueen kadonneiden ja löytyneiden eläinten ryhmään.

– Näistä 217 kissasta vain 25 haki omistaja, Korpivaara kertoo.

Korpivaaran mukaan Etelä-Pohjanmaalla asenteet ovat vielä ”keskiajalla”. Viime vuonna yhdellä kissalla oli mikrosiru, tänä vuonna neljällä kissalla on ollut siru.

– Ajatellaan, että kun kissa karkasi ja tuossa on tuo metsä niin kettu on varmaan syönyt sen. Vain kerran on käynyt niin, että kissa oli jo sijoitettu uuteen kotiin, kun omistaja soitti sen perään. Tällöin katoamisesta oli kulunut puoli vuotta.

Viime vuonna lopetettavaksi päätyi 39 kissaa. Päätös lopettamisesta tehdään aina kaupungin eläinlääkärin kanssa. Lopetettavaksi päätynyt kissa on usein jäänyt auton alle tai loukkaantunut muuten niin pahasti ettei sitä pystytä enää auttamaan. Osa lopetettavista kissoista on villiintyneistä kissapopulaatioista, joita Korpivaaran mukaan etenkin maaseudulta edelleen löytyy.

Koiramäen majatalo säilyttää ja hoitaa löytöeläimiä lakisääteiset 15 vuorokautta. Sen jälkeen eläimille pyritään löytämään uusi koti.

Ennen uutta kotia koira tai kissa sijoitetaan usein sijaiskotiin. Koiramäen majatalosta Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen kautta sijoitettiin viime vuonna 80 kissaa. Lähes saman verran sijoitettiin toisen yhteistyökumppanin kautta Etelä-Suomeen.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Marika Kleimolan mukaan tällä hetkellä sijaiskodeissa on Seinäjoen seudulla reilu 60 kissaa. Mitä pidemmälle syksyä mennään, sen lähemmäs luku nousee sataa. Viime syksynä tehtiin ennätys, kun kissoja oli sijaiskodeissa 106. Sitä edellinen ennätys oli vuodelta 2017, jolloin kissoja oli 102.

– Kertoo siitä, että [löytökissojen määrä] ei ainakaan vähenemässä ole. Veikkaan, että niitä kissoja on aina ollut, mutta nyt ihmiset tietävät, mihin ottaa yhteyttä, Kleimola sanoo.

Ssesyllä ei ole omaa kissataloa, vaan kaikki kissat ovat sijaiskodeissa. Keskimäärin kissa on sijaiskodissa kolmesta neljään kuukautta.

– Yksi kissa on ollut sijaiskodissa viisi vuotta ja aina vaan odotetaan omaa kotia, Kleimola sanoo.

Ssesylle kissan lopettaminen on kuitenkin vasta viimeinen vaihtoehto.

– Jos on vakavia terveysongelmia, niin joskus pitää tehdä eläinlääkärin kanssa se vaikea päätös, mutta se, ettei löydy kotia, ei ole syy lopettaa, Kleimola sanoo.

Uuden kodin löytämisessä kissan luonteella on suuri merkitys. Arka ja hitaasti ihmistä kohtaan lämpiävä kissa ei löydä niin helposti uutta kotia kuin täysin kesy ja syliin haluava kissa. Myös ulkonäöllä on väliä.

– Pitkäkarvaiset lähtevät hyvin äkkiä uusiin koteihin. Harmittaa myös, että jotkut pitävät mustavalkoisia kissoja niin tavallisen näköisinä, että halutaan mieluummin erikoinen väri, vaikka kissan luonne olisi mahtava, Kleimola kertoo.

Vaikka kissoja on runsaasti, sijaiskodit on toistaiseksi löydetty kaikille. Sadan kissan kohdalla resurssit alkavat tulla vastaan, mutta Kleimolan mukaan uusia sijaiskoteja on onnistuttu saamaan. Syksyn kissaruuhkaa varten sijaiskoteja tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää. Sijaiskodin antajalle toiminta ei maksa mitään, vaan kulut maksaa yhdistys.

– Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista. Kaikki kissat leikataan, rokotetaan, sirutetaan, madotetaan ja ulkoloishäädetään ennen uuteen kotiin menoa. Varoja hankitaan muun muassa järjestämällä erilaisia tapahtumia. Toiminta olisi mahdotonta ilman lahjoituksia.

Löytöeläimet

Suomessa kunnilla on velvollisuus huolehtia löytöeläimistä.

Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.

Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomien ilmestyminen on tauolla toistaiseksi
  2. Oma raha: Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  3. Matkalla kotimaassa: Muumimaailmassa sadusta tulee hetkeksi totta – Tove Janssonin rakastettujen tarinoiden hahmoja pääsee tapaamaan poikkeuskesänäkin
  4. Esitutkinta valmistui: Naamiomiesten Espoossa tavoittelemasta kontista löytyi "tiiliskivinä" 176 kiloa kokaiinia – arvo 25 miljoonaa euroa
  5. Hyvinvointi: Antti Kuparinen, 37, päätyi paarman pureman vuoksi infektio-osastolle tiputukseen – "Molempia jalkojani alkoi särkeä aivan mielettömästi, ja kuume nousi 39,7:ään"
  6. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  7. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  8. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  9. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  10. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  11. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  12. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  13. Tuusulan asuntomessut: Asuntomessut on rakentamisen ajankuva – Tuusulan Lahelanrinteellä oli kunnia avata messujen 50 vuoden historia
  14. Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa
  15. Tuusulan asuntomessut: Esteettömyys saa kiitosta: vammaisneuvosto testasi messualueen

Näytä lisää