Voiko alkoholistin läheinen auttaa alkoholistia parantumaan? Terapeutti kumoaa yleisen käsityksen

Kaksi kolmesta on kohdannut alkoholiin liittyviä ongelmia lähipiirissään. Naiset suhtautuvat asiaan jyrkemmin kuin miehet, ilmenee kyselyssä. Kuvituskuva. Johanna Erjonsalo

toimittaja

Kolme neljästä suomalaisesta on kohdannut alkoholiin liittyviä ongelmia lähipiirissään. Heistä vain alle kolmannes kokee, että alkoholin käyttöön liittyviin ongelmiin on riittävästi apua saatavilla, ilmenee Bilendi Oy:n verkkopaneelissa tehdystä kyselystä.

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä, kokemuksia ja asenteita alkoholismiin liittyen.

Lähes 90 prosenttia vastanneista kokee, että alkoholismi koskettaa koko perhettä ja lähipiiriä. Lähes kaksi kolmesta on sitä mieltä, että juomisen lopettaminen on alkoholistin omissa käsissä.

Noin 60 prosenttiavastanneista katsoo, että alkoholi on liian merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa ja ettei alkoholismista puhuta riittävän avoimesti. Tätä mieltä ovat erityisesti naiset ja nuore

Naiset suhtautuvat miehiä jyrkemmin alkoholiin liittyviin ongelmiin. 43 prosenttiavastanneista on joutunut puuttumaan alkoholinkäyttöön omassa lähipiirissään.

Tulosten mukaan nykyinen alkoholistien hoitomalli ei toimi, sillä apua saaneista vain 20 prosenttia kokee, että avusta on ollut hyötyä, arvioi päihdehoitolaitos Kantamon johtava terapeutti Mika Kananen

–  Toimivassa hoidossa hoidon piiriin otetaan myös läheiset, joille annetaan tukea ja keinoja auttaa alkoholistia muuttamaan arkensa. Lakikin sanoo, että läheiset on otettava huomioon hoidossa, mutta yleisessä hoitomallissa heitä ei oteta huomioon, hän huomauttaa.

Alkoholiriippuvainen kieltää ongelmansa viimeiseen asti, koska se kuuluu sairauden perusluonteeseen.

Vaikka juomisen voi lopettaa vain alkoholisti itse, korostuu lähipiirin rooli hoitoon hakeutumisessa.

–  Suomalaisilla on virheellinen mielikuva, että jos riippuvainen ei itse halua hoitoon, häntä ei voi auttaa. Hoitoon hakeutumiseen tarvitaan siksi lähes aina läheisten tuki. Päihdehoidon tehtävä on sitten motivoida ihminen lopettamaan. Lopullinen parantumisen vastuu on päihderiippuvaisella, Kananen korostaa.

Kanasen mukaan on myös tärkeää tunnistaa ero alkoholin riskikäyttäjän ja päihderiippuvaisen välillä. Ne keinot, jotka auttavat riskikäyttäjää, eivät auta päihderiippuvaista.

Kyselyn vapaissa vastauksissa kritisoitiin sitä, että katkaisuhoidot alkoholisteille ovat liian lyhyitä ajanjaksoja, eikä hoidon jälkeen tunnu olevan juurikaan jälkiseurantaa

Samalla kaivattiin tukea: "Henkilö itse menee vapaaehtoisesti katkaisuhoitoon, mutta lähtee sieltä liian aikaisin pois, koska on vapaaehtoista. Ei ole myöskään ns.tukihenkilöä alkoholistille, joka varmistaisi, että tämä käy säännöllisesti AA-tapaamisissa.”

Kyselyn teki Bilendi Oy, jonka verkkopaneeliin vastasi syyskuussa 2018 tuhat 18–70-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen suunnitteli Pohjoisranta Burson-Marsteller yhdessä Kantamon kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu